Jalanjäljet löytyivät tansanialaiselta tasangolta. Kuva: Liutkus-Pierce et al., 2016
Jalanjäljet löytyivät tansanialaiselta tasangolta. Kuva: Liutkus-Pierce et al., 2016

Mukana oli naisia ja lapsia, ja joku oli loukannut jalkansa.

Muinaiseen liejuun ikuistuneet jalanjäljet kertovat ihmisjoukosta, joka vuosituhansia sitten taivalsi tulivuoren juurella kohti tuntematonta.

Harvinainen yli 400 jalanjäljen kokoelma syntyi 5 000–19 000 vuotta sitten. Paikka on Ol Doinyo Lengain tulivuoren läheisyydessä Tansanian pohjoisrajan tuntumassa

Jäljet havaittiin yli kahdeksan vuotta sitten, mutta tutkimus niistä julkaistiin vasta syyskuun lopulla. Kulkijat olivat nykyihmisiä, metsästäjä-keräilijöitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat ovat tulkinneet jälkien kertomaa National Geographic -lehdessä ja Washington Postissa. Niitä on vähän tenniskenttää suuremmalla alalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jotkin jäljistä kertovat askeltajien edenneen hölkkävauhtia. Jotkin kuuluivat ehkä tusinalle naiselle ja lapselle, jotka näyttävät kävelleen ryhmissä. Mukana on astellut myös ihminen, jonka isovarvas saattoi olla murtunut.

Paikalla erottuu ainakin 24 yhden ihmisen jättämää askeljonoa. Yhdessä kohdassa jälkiä on niin paljon, että tutkijat ovat nimittäneet kohdan tanssisaliksi.

Jälkien synnylle on löytynyt selitys. Ilmeisesti vesi kantoi tuhkaista liejua vuosituhansia sitten tasangolle. Ennen kuin lieju ehti kuivua ja kovettua, muinaiset ihmiset kulkivat sen poikki.

Löytyminen on onnekas sattuma. Ne saattoivat olla välillä peitossa, kun vuorelta valui lisää liejua vuosituhansia sitten.

Jälkien syntymisen ajankohta selvisi ajoittamalla liejussa olevia mineraaleja argonin isotooppien avulla.

Nykyihmisen jalanjälkiä esihistorialliselta ajalta on muuallakin, muun muassa Australiassa Willandran järvialueella. Sieltä on löytynyt 700 jälkeä noin 20 000 vuoden takaa. Etelä-Afrikassa on löydetty jopa 120 000 vuotta vanhoja jälkiä.

Vanhimmat ihmisen tai nykyihmisen edeltäjien jättämät jäljet on havaittu niin ikään Tansaniassa. Niin sanotut Laetolin jalanjäljet ovat noin 3,6 miljoonan vuoden ikäisiä.

Niitä ei näin ollen jättänyt paljon myöhemmin tullut Homo sapiens vaan Australopithecus afarensis, varhainen etelänapina.

Laetolin jalanjäljet löysi kuuluisa paleoantropolgi Mary Leakeyn ryhmä vuonna 1979. Kahden nykyihmisen edeltäjän jättämiä jälkiä on vajaan kolmenkymmenen metrin matkalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla