Kirkkaat värit ilmentävät A. afarensiksen kallon luista kumpuavaa puruvoimaa. Kuva: Gerhard Weber.
Kirkkaat värit ilmentävät A. afarensiksen kallon luista kumpuavaa puruvoimaa. Kuva: Gerhard Weber.

Etelänapina selvisi laihoista ajoista väkivahvojen välihampaidensa avulla, raportoi monikansallinen tutkimusryhmä.

Ihmisen muinainen sukulainen, etelänapina Australopithecus afarensis käytti vahvoja välihampaitaan pähkinänsärkijänä, tulkitsee fossiilitutkimustensa tuloksia newyorkilaisen Albanyn yliopiston antropologi David Straitin johtama tutkimusryhmä.

Australopithecusten kallonmuodon ja hampaiston on ajateltu sopeutuneen pienten, kovien ruoka-aineiden möyhentämiseen, mutta isotooppianalyysien perusteella ne söivät monipuolista ruokaa, jossa oli vain vähän kovaa ainesta.

Strait kollegoineen esittääkin selitykseksi, että etelänapinoiden kasvojen luut ja purukalusto erikoistuivat pähkinänkuorien ja kovien siementen särkemiseen. Tutkijat uskovat, että tämän kykynsä ansiosta A. afarensis saattoi laajentaa ruokavaliotaan erityisesti laihoina aikoina, jolloin muuta einestä ei ollut saatavilla.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.