Geneetikot eristivät muinaisten vanhempien dna:ta vainajien luusta ja löysivät aineiston geeneistä sukulaisuussuhteita. Kuva: <span class="photographer">MPI for Evolutionary Anthropology</span>
Geneetikot eristivät muinaisten vanhempien dna:ta vainajien luusta ja löysivät aineiston geeneistä sukulaisuussuhteita. Kuva: MPI for Evolutionary Anthropology

Tuhansia vuosia sitten sitten serkukset saivat harvemmin lapsia kuin nykyään.

Voisi olettaa, että aiemmin serkukset menivät keskenään naimisiin yleisesti. Olihan muinoin esimerkiksi ihmisiä vähemmän ja sitä myötä vaihtoehtojakin.

Serkusten avioitumista on tutkittu nyt genetiikan keinoin. Geneetikot Max Planckin instituutissa Saksassa selvittivät muinoin eläneiden ihmisten perhesuhteita dna:ta tutkimalla.

Perimiä tutkittiin ihmisiltä, joista jotkut elivät peräti noin 45 000 vuotta sitten. Vertailussa haluttiin selvittää, kuinka läheisiä sukulaisia vainajan vanhemmat olivat.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tulokset yllättivät. Ihmiset valitsivat muinoin serkkunsa varsin harvoin puolisoiksi, harvemmin kuin nykyään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nykyään serkun naiminen on entisiä aikoja suositumpaa. Maailmalla hieman yli kymmenen prosenttia kaikista avioliitoista solmitaan ensimmäisen tai toisen asteen serkun kanssa, joskin yleisyys vaihtelee suuresti alueittain.

Geneetikot käyttivät työssään apunaan maailmanlaajuista tietokantaa, jossa on kaikkiaan 1 785 muinaisen ihmisen perimät. Heistä vain 54:llä eli noin kolmella prosentilla oli perimässään merkkejä siitä, että tutkittujen vanhemmat olisivat keskenään serkkuja.

Nämä löydetyt kolme prosenttia eivät keskittyneet maantieteellisesti mihinkään paikkaan eikä aikaan. Se osoittaa, että serkkujen pariutuminen oli satunnaista hyvinkin erilaisissa väestöryhmissä.

Tutkijat selvittivät kaikkiaan yli tusinan eri maantieteellisen alueen sukulaisuussuhteita ympäri maailmaa. Otoksessa oli väestöjä kaikkialta maailmassa, Alaskasta Uuteen-Seelantiin.

Jopa metsästäjä-keräilijöissä, jotka elivät tiivisti yhdessä yli 10 000 vuotta sitten, olivat serkkujen väliset liitot poikkeuksellisia.

Kun maatalous alkoi yleistyä, se vaikutti selvästi väestön kokoon ja sitä myötä geeneihin.

Geneettinen lähisukulaisuus väheni. Se oli suora seuraus siitä, että paikallisten väestöjen koko ja liikkuvuus kasvoi.

Perimien selvitys ei ollut helppoa. Evoluutioantropologit kehittivät siihen uuden laskennallisen työkalun.

Menetelmä seuloo dna:sta esiin niitä kohtia, jotka kertovat vanhempien sukulaisuuksista. Menetelmässä tarkastellaan niitä dna:n pitkiä osia, jotka ovat samanlaisia kahdessa eri dna:n kopiossa. Näistä toinen on peritty äidiltä ja toinen isältä.

Mitä läheisempiä vanhemmat ovat sukulaisina toisilleen, sitä pidemmät nämä dna-jaksot ovat.

Tutkimuksen julkaisi Nature Communications.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä72353

Mielestäni serkusavioliitot pitää lailla kieltää. Ei tänne maailmaan tarvitse ymmärryksen puutteen takia  synnyttää vammaisia lapsia.  Tämä on riittävän kusinen paikka muutenkin.

  • ylös 11
  • alas 0
jussipussi
Seuraa 
Viestejä72353

"Pakistanilaisten serkkuliitoista vammoja lapsille

Ensimmäisten serkkujen avioliitot pakistanilaisten yhteisöissä ovat johtaneet vakaviin kehitysvammoihin monien lasten keskuudessa."

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2015070820001443 .

"Britannian pakistanilaisperheisiin syntyvillä lapsilla on 13 kertaa suurempi riski sairastaa jotakin vakavaa perinnöllistä tautia kuin muilla briteillä. Valtava perinnöllisten tautien määrä selittyy sillä, että pakistanilaissyntyisillä on tapana mennä naimisiin serkkujensa kanssa, mikä tuo esiin suvussa kulkevat perinnölliset taudit."

https://www.ts.fi/uutiset/maailma/1074083033/Britannian+pakistanilaiset+...

Sisältö jatkuu mainoksen alla