Muistipelissäkin unohtamisesta olisi apua. Kuva: F. D. Richards, Wikimedia Commons
Muistipelissäkin unohtamisesta olisi apua. Kuva: F. D. Richards, Wikimedia Commons

Aivot purkavat tarpeettoman muistijäljen pois häiritsemästä.

Kun ihminen painaa mieleensä asioita, paikkoja ja tapahtumia, hän sysää samankaltaisia mutta tarpeettomia asioita koskevat muistot aktiivisesti unholaan. Näin ne eivät häiritse tarpeellisen tiedon muistamista. Nyt on selvinnyt, miten aivot hyödyllisen unohtamistempun tekevät.

Birminghamin yliopiston Maria Wimber kollegoineen näytti kokeissa ihmisille sanoja yhdessä kasvoja tai esineitä esittävien kuvien kanssa. Sama sana esitettiin eri kertoina eri kasvojen tai esineen yhteydessä. Esimerkiksi sana hiekka näkyi yhdellä kerralla Marilyn Monroen kanssa ja toisella kerralla hattukuvan kanssa. Koehenkilöille oli annettu tehtäväksi muistaa, mikä kuva esiintyi ensimäistä kertaa kunkin sanan seurassa.

Aivokuvista tutkijat katsoivat, mikä aivojen viritystila liittyi mihinkin sana-kuvapariin eli siihen, mikä piti muistaa, ja siihen, millä ei ollut väliä. Kävi ilmi, että kun ihmiset toistuvasti palauttivat mieleen ensimmäisen sana- ja kuvaparin, tarpeettoman muistijälki hiipui. Unohdus näkyi myös aivokuvissa kyseiseen sana-kuva-pariin liittyvän aivotoiminnan heikentymisenä. Aivot pyyhkivät kilpailevaa muistikuvaa pois.

Kilpailevan muiston häivytyksessä tärkeä rooli oli aivojen otsalohkolla. Sen uskotaan ratkaisevan eri muistikuvien välillä, mikä säilytetään ja mikä ei. Tutkijat pystyivät otsalohkon aktiivisuudesta ennustamaan, miten hyvin kilpaileva muistikuva katosi mielestä ja miten siihen liittyvä aivotoiminta hiipui.

Tutkimuksen julkaisi Nature Neuroscience.

Jaska50
Seuraa 
Viestejä8
Liittynyt2.11.2008

Muisti vahvistuu unohtamalla

Tuli mieleen otsa rypyssä muisteleminen. Olisikohan se enne otsalohkon käytöstä? Mutta itse asiaan. Minulla voi olla lievä aivovamma, saatu jo syntyessä. En koskaan muista tervehtiessä sanottua nimeä, ja muistini lyhyt eli sähköinen muisti on huono. Se ei haittaa muulloin kuin juuri nopeita asioita muistiin painettaessa. Kielten opiskelu on siksi pänttäämistä. Yritän opiskella vieraita kieliä vielä vanhalla iällä, mutta se on tuskaa. Uusia sanoja tulee vallan liikaa lyhyessä ajassa. Unohdan...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä