Punapiraijat elävät Amazonin vesistöissä. Kuva: Tino Strauss / Wikimedia Commons
Punapiraijat elävät Amazonin vesistöissä. Kuva: Tino Strauss / Wikimedia Commons

Sademetsän kalojen vatsaa täyttävät nykyään pvc, rayon ja muovipullojen palaset.

Maapallon meret ja joet täyttyvät muovista. Muoviroskaa löytyy jo maailman syrjäisimmistäkin kolkista kuten Pohjoiselta jäämereltä ja Mariaanien haudan pohjalta.

Jokaisessa tutkimuksessa löytyy yhä enemmän jätettä. Tällä kertaa tutkimusryhmä pyydysti muovia syöneitä kaloja Amazon-joesta Brasiliassa. He raportoivat löydöstään Environmental Pollution -tiedejulkaisussa.

Brasilialaisen Parán yliopiston ekologit matkasivat Amazonin sivujoen Xingun varrelle tutkimaan siellä elävien kalojen elämää ja ruokavaliota. Joessa elää rikas kirjo kalalajeja moninaisine ruokatottumuksineen, ja tarkoitus olikin alun perin kartoittaa kalojen ravinnonhankintaa.

Sitten alkoi löytyä muovia.

”Se oli surullinen yllätys, koska tutkimuksen päätavoite oli ymmärtää kalojen ruokailua, mutta kun pääsimme tutkimaan vatsojen sisältöä, löysimmekin muovia. Se on hälyttävää, koska tämä saaste on levinnyt ympäri Amazonin allasta”, kertoo tutkijatohtori Tommaso Giarrizzo Parán yliopistosta The Guardian -sanomalehdessä.

Ryhmä tutki 172 kalaa, jotka edustivat kuuttatoista eri lajia, pienistä sinteistä lihaa syöviin punapiraijoihin. Muovinpalasia löytyi yhtä lailla lihansyöjien, kaikkiruokaisten ja kasvissyöjäkalojen vatsoista. Kuudestatoista kalalajista kolmentoista lajin edustajat olivat haukanneet muovia.

”Oli kamala nähdä, että 80 prosenttia tutkituista kalalajeista oli syönyt muovia, ja ihmiset edelleen sitten syövät näitä kaloja. Muovisaaste on todellinen uhka ihmisille ympäri maailmaa”, sanoo toinen tutkija, Marcelo Andrade Guardianissa.

Tutkijat löysivät 46 kalan vatsasta yhteensä 96 muovinpalasta. Neljäsosa roskasta oli polyetyleeniä ja erilaisia kalastustarvikkeiden rippeitä kuten siimanpätkiä, joita kalastajat heittävät jokeen.

Loppu oli erilaisissa pakkauksissa ja muovipulloissa käytettyä muovia kuten polypropeenia, pvc:tä ja polyamidia. Pienimmät palaset olivat millin kokoisia jyväsiä ja suurimmat jopa puolentoista sentin kokoisia.

Yksittäisten kalojen vatsansisällöstä jopa yli kolmannes oli pelkkää muoviroskaa. Kaikki tutkitut yksilöt eivät kuitenkaan olleet muovia syöneet.

Kasveja syövät kalat saattavat erehtyä luulemaan muovinpalasia siemeniksi tai hedelmänrippeiksi. Kaikkiruokaiset lajit luultavasti hotkivat muovia syömiensä jokikasvien mukana. Ne muodostavat suuren osan niiden ruokavaliosta.

Petokalojen kuten piraijoiden vatsaan ongensiimat ja pullonpalaset päätyvät sitten pienemmistä kaloista.

Muoviroskan suurta määrää kaloissa voi osin selittää se, että kaloja tutkittiin Altamiran kaupungin lähistöllä, jonka ohi Xingu virtaa. Kaupungissa on satatuhatta asukasta.

Amazonin arvioidaan kuljettavan valtamereen joka vuosi jopa 60 tonnia muoviroskaa.

Viidesosa kaikesta valtamerten muoviroskasta kulkeutuu jokien mukana, ja 90 prosenttia tästä roskasta valuu mereen kymmenestä suuresta joesta. Niistä kahdeksan on Aasiassa ja kaksi Afrikassa.