Tyynenmeren länsirannikoilta tavattava meritähti Asterias amurensis on maailman haitallisimpia vieraslajeja. Nämä löytyivät Yhdysvalloista Oregonin rannikolta. Kuva: Oregon State University
Tyynenmeren länsirannikoilta tavattava meritähti Asterias amurensis on maailman haitallisimpia vieraslajeja. Nämä löytyivät Yhdysvalloista Oregonin rannikolta. Kuva: Oregon State University

”Tämä on kenties maailmanhistorian suurin suunnittelematon luonnontieteellinen koe”, tutkija varoittaa.

Yhdysvaltojen rannikolta on tunnistettu liki kolmesataa Japanista kotoisin olevaa merieläinlajia. Ne ovat kelluneet valtavan meren yli muoviroskan ja muun rojun mukana.

Tutkijoiden ennennäkemättömäksi kuvaileman muuton pani alkuun vuoden 2011 tuhoisa tsunami. Se pyyhkäisi mereen suuria määriä erilaista roskaa ja rojua.

”Tämä on kenties maailmanhistorian suurin suunnittelematon luonnontieteellinen koe”, sanoo Oregonin osavaltionyliopiston tutkija John Chapman tiedotteessa. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Science.

Vastaavaa ei tiedetä aiemmin tapahtuneen. Kokonaiset joukot eläimiä ovat nyt ylittäneet valtameren. Ne voivat levitä vieraslajeina uuteen elinympäristöön.

Ensimmäiset merivirtojen kuljettamat jätteet löydettiin Havaijilta ja Yhdysvaltain länsirannikolta vuonna 2012.

Roskiin oli kiinnittynyt pieniä eläimiä Japanin merialueilta, kuten sammaleläimiä, nilviäisiä ja äyriäisiä.

Seuraavina viitenä vuonna tutkijat löysivät lisää kaikenlaista rojua, laatikoista meripoijuihin ja laiturien kappaleisiin.

Suuri osa jätteistä oli muovia ja lasikuitua. Koska ne eivät hajoa luonnossa, ne kestävät hyvin pitkänkin merimatkan.

Tutkijat ovat tähän mennessä tunnistaneet rojun seasta 289 eri eläinlajia. Viimeiset löydettiin aivan hiljattain, kun tutkimus päättyi tänä vuonna.

Kaksi kolmasosaa näistä lajeista on sellaisia, joita ei koskaan ole tavattu Yhdysvaltojen rannikolla.

Omin neuvoin ne eivät kykene lähtemään Japanin rantavesistä yli Tyynenmeren. Niiden ei ole ajateltu selviävän ylityksestä myöskään laivan pohjaan kiinnittyneinä.

Ilmeisesti roska liikkuu virroissa niin hitaasti, vain pari solmua tunnissa, että eläimet ehtivät sopeutua ja jopa lisääntyä merimatkalla.

Eniten Yhdysvaltoihin ajautui nilviäisiä kuten simpukoita. Varsin paljon oli myös polyyppieläimiä, matoja ja äyriäisiä.

Vielä ei ole näyttöä siitä, että uudet lajit olisivat vakiintuneet uudelle rannikolle. Voi kestää vuosia, ennen kuin ne kykenevät muodostamaan elinkelpoisia populaatioita.

Kaikki eivät välttämättä selviä uusissa oloissa. Viidennes Yhdysvaltoihin kelluneista lajeista oli kuitenkin lisääntymiskykyisiä.

Muoviroskan määrä valtamerissä kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2015 Science-lehdessä julkaistu tutkimus arvioi, että meriin päätyy joka vuosi 10 miljoonaa tonnia muovijätettä. Määrä voi jopa kymmenkertaistua vuoteen 2025 mennessä.

Ensimmäisiä bongauksia odotetaan jo kesällä.

Eksoplaneettoja etsivä Tess-tutkimussatellitti on kohonnut avaruuteen. Tessin odotetaan löytävän tuhansia planeettoja, jotka kiertävät muuta tähteä kuin Aurinkoa.

Tess kohoaa aivan uudenlaiselle radalle, jota kokeillaan ensi kertaa. Rata on soikea ja tahdistettu Kuun kiertoon Maan ympäri, kertoo Nasa sivuillaan.

”Joka kerta lähellä maapalloa Tess lähettää kaikki ottamansa kuvat lennonjohdolle. Tämä on aivan uutta”, sanoi Tessiä rakentanut avaruusinsinööri George Ricker MIT-yliopistosta.

Radalle kohoamiseen menee viikkoja. Apuna käytetään Kuun painovoimaa.

Lisäksi neljän tarkan kameran viritys vie aikansa. Siksi Tess alkaa havainnoida tähtien ympäristöä vasta kesäkuun lopulla.

Tess keskittyy tähtiin 30–300 valovuoden päässä. Jos niiltä löytyy ehdokkaita eksoplaneetoiksi, aletaan niitä tutkia maanpäällisillä kaukoputkilla.

Auringon ja Maan lähellä on 250 valovuoden etäisyydellä noin 200 000 tähteä. Tess keskittyy kirkkaisiin ja läheisiin tähtiin.

Erityisesti tutkijat haluavat selvittää, onko uudella eksoplaneetalla kaasukehää ja jos on, mistä aineista se koostuu.

Tessin menetelmä on vanha tuttu. Jos tähden edestä kulkee planeetta, se himmentää hetkeksi tähden valoa. Muutoksen perusteella voidaan selvittää tähteä himmentävän kappaleen koko ja massa.

Moni haluaa ryhtyä liikkumaan, mutta into lopahtaa aikatauluihin ja monimutkaisiin harjoitusohjelmiin. Tavoite pitää paremmin, jos laajentaa mielikuvaa liikunnasta.

Liikkuminen on terveellistä, kuka sitä ei tietäisi. Mitä välttelystä seuraa, voi aavistella UKK-instituutin tuoreesta raportista, jossa lasketaan liikkumattomuuden kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Ne ovat huomattavat: vähintään runsaat kolme miljardia mutta kenties jopa yli seitsemän miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy sairauspäivistä, lääkemenoista, terveyspalveluiden käytöstä, tekemättä jääneistä työtunneista, menetetyistä verotuloista ja koti- ja laitoshoidon kustannuksista.

Tutkimusten mukaan liikkuja suojaa itseään monilta sairauksilta: diabetekselta, masennukselta, metaboliselta oireyhtymältä, sydän- ja verisuonitaudeilta, jopa joiltakin syöviltä – ja tietysti ylipainolta.

Mikä määrä sitten pitäisi liikkua hyödyt saadakseen?

Suositus kaksi ja puoli tuntia

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus, jota Suomikin noudattaa, ohjeistaa liikkumaan keskitehoisesti vähintään kaksi ja puoli tuntia tai voimakkaasti tunnin ja vartin viikossa.

Ohjetta tukee vuonna 2017 julkaistu tutkimus, johon osallistui yli 130 000 ihmistä 17 maasta. Tulosten mukaan varhaisen kuoleman riski vähenee lähes 30 prosenttia, kun käyttää vähintään suositellun ajan fyysisiin aktiviteetteihin.

Hyvästä kannusteesta huolimatta aikatavoite voi lannistaa nykyajan kiireistä ihmistä. Mistä ottaa ajan juoksulenkkiin, jumppatuntiin tai salilla käyntiin?

Entä jos sitä ei tarvitsisi aina erikseen ottaa. Liikuntaa voi tarkastella muutenkin kuin nimenomaisena suorituksena.

Kertyy arjen askareistakin

WHO laskee keskitehoiseksi liikunnaksi myös tavalliset arjen tekemiset, kuten imuroinnin ja muut kotityöt. Samaan joukkoon menevät työmatkakävely, työmatkapyöräily – ja näin kesän lähestyessä monen iloksi – myös puutarhatyöt, marjastus ja sienestys.

Liikuntaa ei ole edes pakko jakaa pitkin viikkoa, vaikka suositus niin neuvookin. Viikonloppuliikuntakin hyödyttää. Tutkimuksissa se on pienentänyt ennenaikaisen kuoleman riskiä yhtä paljon kuin ositettu liikunta.

Mikä parasta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Nykyinen suositus pitää terveyshyödyn rajana vähintään kymmenen minuutin liikuntarupeamaa, mutta uusien tulosten mukaan elimistö kiittää jo kahden minuutin aktiivisuudesta. Se voi olla pysäkin väli kävelyä tai hissin vaihto portaisiin.

Näin ajatellen kaksi ja puoli tuntia ei enää tunnukaan mahdottomalta.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kansainväliset tiedetoimittajat esittävät asiantuntijoille monien miettimiä liikuntakysymyksiä: Onko pakko rehkiä hikeen asti? Voiko venyttelyn jättää väliin? Mitä oikein kannattaa syödä? Siivittääkö musiikki tosiaan menoa?

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.