Marcus Quigmire, Wikimedia Commons.
Marcus Quigmire, Wikimedia Commons.

Erityisesti voimakkaat bassoäänet saavat kuulijan tuntemaan itsensä voimakkaaksi.

Oletko huomannut, että suurissa urheilutapahtumissa urheilijat valmistautuvat usein suoritukseensa kuulokkeet korvillaan? Sosiaalipsykologi Dennis Hsu ja hänen tutkijakumppaninsa kiinnittivät huomiota ilmiöön ja päättivät selvittää, voiko musiikki todella muuttaa kuuntelijansa psykologista tilaa suoritukselle suotuisaan suuntaan.

Ensin tutkimusryhmä tutki, miten 31 eri musiikkityylejä edustavaa kappaletta vaikutti koehenkilöiden kokemaan voimantunteeseen. Eniten voimantunnetta herättivät Queenin We Will Rock You ja 2 Unlimitedin Get Ready for this, vähiten voimakkaiksi koehenkilöt kokivat Fatboy Slimin kappaleen Because We Can ja Bahama Menin Who Let the Dogs Outin.

Näitä neljää kappaletta käytettiin varsinaisessa kokeessa, jossa tutkittiin paitsi kappaleiden vaikutusta koehenkilöiden itsensä raportoimaan voimantunteeseen, myös tunteen vaikutusta heidän toimintaansa. Tutkimusryhmä testasi erilaisten kokeiden avulla, miten halukkaita eri ääripäiden musiikkia kuunnelleet henkilöt olivat esimerkiksi tekemään aloitteita kilpailutilanteessa.

Tutkijat havaitsivat, että voimakkaaksi mielletty musiikki saa kuuntelijansa tuntemaan itsensä vahvemmaksi ja myös käyttäytymään sen mukaan. Näin ollen sopivan musiikin kuuntelu ennen tärkeää suoritusta voi olla hyödyksi.

Tutkimusryhmä halusi päästä jyvälle myös siitä, mikä tekee tietyistä kappaleista voimakkaampia kuin toisista. Tätä varten soittivat koehenkilöille joukon varta vasten sävellettyjä kappaleita. Eniten voimantunnetta nostattivat kappaleet, jossa oli vahvat bassot.

Kokemusta voi selittää esimerkiksi se, että populaarikulttuurissa voimaa ja itseluottamusta ilmaistaan usein voimakkailla bassoäänillä. Mahdollista on sekin, että suurten urheiluvoittojen yhteydessä toistuvat We Are the Championsin kaltaiset kappaleet ovat opettaneet kuulijansa yhdistämään bassoäänet kilpailuun ja voittoihin.

Seuraavaksi Hsu kumppaneineen aikovat selvittää, parantaako voittajamusiikin kuuntelu voimantunteen lisäksi myös itse suoritusta, johon kappaleella valmistaudutaan. Aiemmin on saatu tuloksia, joiden mukaan oikeanlaisen musiikin kuuntelu voi parantaa kestävyyttä urheilusuorituksessa jopa 15 prosentilla.

”Ihmiset haluavat ehkä tunnustella, auttaako lempikappaleiden kuuntelu heitä pääsemään voimaantuneeseen mielentilaan ennen ensitreffejä, tärkeää asiakastapaamista tai työhaastattelu”, Hsu pohtii tutkimusryhmän tiedotteessa.

Tutkimuksen julkaisi Social Psychological and Personality Science.

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä