Musiikki on osa ihmisten välistä sosiaalista viestintää. Kuva: <a href= http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Konferencja_Wikimedia_2007_-_ognisko_-_gitary.jpg>Wikimedia Commons</a>
Musiikki on osa ihmisten välistä sosiaalista viestintää. Kuva: Wikimedia Commons

Tuore suomalaistutkimus osoitti molekyylitasolla musiikin kiintymystä luovan vaikutuksen.

Geeneillä on huomattava osuus musikaalisuudessa ja musiikillisessa luovuudessa, osoitti Helsingin yliopiston ja Sibelius-Akatemian yhteinen tutkimus.

Tutkimus vahvisti myös, että musiikin säveltäminen, sovittaminen ja improvisointi liittyvät korkeisiin musikaalisuuspisteisiin: musiikillinen luovuus vaatii siis musiikillisia taipumuksia.

Musikaalisuuden havaittiin liittyvän AVPR1A-geeniin, joka on aiemmin yhdistetty sosiaaliseen kommunikaatioon, sitoutumiseen ja kiintymiseen.

"Tutkimuksemme antaa ensimmäistä kertaa molekyylitason tietoa siitä, että musiikin ilmentämisellä on kiintymystä luova vaikutus", toteaa tutkija Liisa Ukkola.

Käytännön tasolla ihminen on tiennyt aina sen, minkä molekyylit nyt vahvistivat: vastakkainen sukupuoli hurmataan serenadilla, lasta tyynnytetään kehtolaululla ja ryhmähenki luodaan yhteislaululla.

Tutkimukseen osallistui 343 henkilöä 19 suvusta ympäri Suomen. Mukana oli ammattimuusikoita, harrastajia sekä musiikkia harrastamattomia henkilöitä.

Osallistujat tekivät kolme musikaalisuustestiä ja täyttivät laajan taustatietolomakkeen. Lisäksi yli 12-vuotiailta otettiin verinäyte.

PLoSONE-lehdessä julkaistu tutkimus on osa laajempaa, musikaalisuuden biologista
taustaa selvittävää tutkimusprojektia, jota johtaa dosentti Irma Järvelä Helsingin yliopistosta.