Kuvaan on piirretty NGC 1365:n keskusaluetta. Yläkuvassa röntgensäteily vielä näkyy, mutta alakuvassa pilvi peittää sen. Kuva: NASA/CXC/M.Weiss
Kuvaan on piirretty NGC 1365:n keskusaluetta. Yläkuvassa röntgensäteily vielä näkyy, mutta alakuvassa pilvi peittää sen. Kuva: NASA/CXC/M.Weiss

Tähtitieteilijät onnistuivat havaitsemaan ensi kertaa mustan aukon pimennyksen.

Chandra-röntgensatelliitti rekisteröi ensi kertaa mustan aukon pimennyksen. Se johtui tiheästä kaasupilvestä, joka kulki aukon editse. Pimennyksen ansiosta tutkijat pystyivät mittaamaan aukkoa ympäröivän kaasukiekon läpimitan.

Pimentynyt musta aukko on jättiläismäinen. Se sijaitsee 65 miljoonan valovuoden päässä, galaksin NGC 1365 keskellä, missä se ahmii ympäristön kaasua. Teorian mukaan aukkoon kiertyvästä kaasusta kertyy kaasukiekko, joka ennen aukon kitaan joutumistaan kuumenee ja tuottaa röntgensäteilyä. Tämä säteily havaitaan röntgenkaukoputkilla, mutta itse kiekko sen sijaan ei erotu.

Kauempana aukkoa kiertää kaasupilviä, joista yksi sattui täältä katsoen aukon ja meidän väliin, ja peitti kaasukiekosta tulevan röntgensäteilyn.

Tämän pimennyksen kestosta selvisi, että mustaa aukkoa ympäröivä kaasukiekko on seitsemän Maan ratasäteen kokoinen, juuri sellainen kuin sen teorioiden mukaan pitäisikin olla.

Pimennyksestä kertoo Chandran tiedote.