Brittitutkijat ovat lukeneet läpi pahamaisen rutto-basillin, Yersinia pestiksen, koko perimän koodin, kertoo Nature -lehti. Geenikartta paljastaa, että aiemmin harmiton mikr...

Brittitutkijat ovat lukeneet läpi pahamaisen rutto-basillin, Yersinia pestiksen, koko perimän koodin, kertoo Nature -lehti. Geenikartta paljastaa, että aiemmin harmiton mikrobi äityi tappajaksi 1 500 vuotta sitten, kun se hankki uusia ominaisuuksia yli 4 000:n geenin perimäänsä. Tiedoista toivotaan apua uusien lääkkeiden ja rokotteiden kehittelyyn.

Rutto kehittyi toisesta yersiniasta (Y. pseudotuberculosis), jota villieläimet kantavat usein suolistossaan. Lyhyessä ajassa se omaksui kyvyn siirtyä jyrsijöistä ihmiseen kirpun välityksellä. Suoliston sijasta se alkoi viihtyä verenkierrossa ja oppi aiheuttamaaan tappavaa turvotusta ja verenvuotoa.

Ruton toinen jättiepidemia, pandemia, tunnetaan mustana surmana. Se alkoi Keski-Aasiasta 1300-luvulla ja levisi käytännössä kaikkialle maailmaan. Yksistään Euroopassa kuoli 25 miljoonaa ihmistä, neljännes maanosan asukkaista. Tauti riehui Suomessa vuosina 1350-51, mutta tuhojen suuruudesta ei ole tarkkoja lukuja. Se jäi pandemian jäljiltä kytemään monille seuduille ja levisi uudelleen Suomeen 1710-11. Sillloin surmansa sai kaksi kolmasosaa Helsingin asukkaista. Sen jälkeen ruttoa ei ole tiettävästi tavattu Suomesta, mutta siihen sairastutaan maailmalla edelleen. Vuosittain Maailman terveysjärjestölle raportoidaan runsaat tuhat tapausta eri puolilta maailmaa. Todelliset luvut lienevät kuitenkin suurempia.

Taudin tavallisin muoto on paiserutto, mutta eniten pelätään keuhkoruttoa, joka voi levitä pisaratartuntana. Seurauksena on nopea keuhkokuume ja verenmyrkytys. Ilman antibioottihoitoa tauti tappaa 60 prosenttia sairastuneista. Tautia voi ehkäistä rokotteella, mutta sen teho on puutteellinen ja vaikutus lyhytaikainen.

Ruttoa pidetään isorokon ja pernaruton ohella yhtenä pelottavimmista mahdollisista bioaseista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla