Tutkittu mustekala on englanninkieliseltä nimeltään California two-spot octopus. Kuva: Michael LaBarbera
Tutkittu mustekala on englanninkieliseltä nimeltään California two-spot octopus. Kuva: Michael LaBarbera

Erityisen paljon on geenejä, jotka säätävät älykkään eläimen hermostoa.

Mustekalan koko perimä on selvitetty ensi kertaa. Se paljastaa, että mustekalan genomissa on paljon geenejä, jotka ohjaavat mustekalan hermostoa ja sen naamioitumista.

Perimä selvitettiin Kalifornian rannikolla elävän mustekalan Octopus bimaculoidesin 12:sta eri kudoksesta. Selvitys on ensimmäinen pääjalkaisten luokan eläimen koko perimä.

Tutkijat löysivät mustekalasta paljon eroja muihin selkärangattomiin. Mustekalassa on iso joukko sellaisia geenejä, joiden luultiin olevan ainutlaatuisia vain selkärankaisille.

”Brittiläinen eläintieteilijä Martin Wells sanoi aikoinaan, että mustekala on kuin muukalainen vieraalta planeetalta”, sanoo tutkimusta kirjoittanut apulaisprofessori Clifton Ragsdale Chicagon yliopistosta.

Ragsdalen mukaan myös eläimen perimä näyttää olevan toisesta maailmasta. Mustekalassa näyttää järjestyneen normaali selkärangattoman genomi uudelleen.

On kuin se olisi laitettu tehosekoittimeen, sanoo yksi tutkimuksen kirjoittajista, biologian ja anatomian opiskelija Caroline Albertin Chicagon yliopistosta.
Mustekalat jaetaan kahdeksanlonkeroisiin ja kymmenlonkeroisiin. Yhtensä niitä elää merissä yli 700 lajia.

Mustekalojen evoluutio ulottuu yli 500 miljoonan vuoden päähän. Niitä elää valtamerissä lähes kaikkialla.

Mustekalalle ovat ominaisia lonkerot, niiden imukupit, sen kyky uudistaa raajojaan ja samanlaiset silmät kuin selkärankaisilla. Se myös osaa naamioitua taitavasti.

Nämä ominaisuudet yhdessä tekevät mustekalasta älykkäimpiä selkärangattomia. Mustekalat ovatkin osoittaneet kykyä ongelmien ratkaisuun ja oppimiseen.

Mustekala O. bimaculoidesin genomin koko on 2,7 miljardia emäsparia. Siitä tunnistettiin yli 33 000 proteiinia koodaavaa geeniä.

Mustekalan genomi on siis hieman pienempi kuin ihmisen, mutta siinä on enemmän geenejä. Mustekalassa on erityisesti paljon geenejä, jotka vaikuttavat mustekalan hermoston neuronien vuorovaikutukseen. Niitä on kymmenen kertaa enemmän kuin muilla selkärangattomilla ja yli kaksi kertaa enemmän kuin nisäkkäillä.

Mustekalankin vartalon kehitystä ohjaavat Hox-geenit ovat perimässä hajallaan, ilman selviä yhteyksiä toisiinsa. Kuusi mustekalalle ominaista geeniä liittyvät naamiointiin.

Perimän rakenne tukee ajatusta, että mustekala erkaantui evoluutiossa tursaasta ja kalmarista noin 270 miljoonaa vuotta sitten.

Suuri osa perimästä on kuitenkin melko samanlainen kuin muilla selkärangattomilla.

Mustekalan perimän julkaisi Nature, ja tutkimuksesta kertoi myös Chicagon yliopiston tiedote.

Raspu
Seuraa 
Viestejä13700
Liittynyt12.7.2010

Mustekalan perimä on kuin ”ajettu tehosekoittimessa”

"Mustekalan genomi on siis hieman pienempi kuin ihmisen, mutta siinä on enemmän geenejä. Mustekalassa on erityisesti paljon geenejä, jotka vaikuttavat mustekalan hermoston neuronien vuorovaikutukseen. Niitä on kymmenen kertaa enemmän kuin muilla selkärangattomilla ja yli kaksi kertaa enemmän kuin nisäkkäillä." Niin, onhan se vähän eri juttu hanskata kahdeksaa luutonta lonkeroa ja mieletöntä määrää imukuppeja kun neljää luustollista raajaa sormien ja varpaiden kera. Eli ei minusta mitenkään...
Lue kommentti

You have to die few times before you really can live.
- Charles Bukowski

Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä