Kuva: Getty Images
Kuva: Getty Images

Kautta aikain ihmiset ovat syyttäneet taudeista niitä, joita ovat pitäneet ulkopuolisina.

Ihmiskunnan historia on kulkenut käsi kädessä tautien kanssa. Taudinaiheuttajien muodostama uhka on lietsonut pelkoa ja inhoa erityisesti vieraita kansoja mutta myös oman yhteisön heikompiosaisia kohtaan.

Lääketieteen historian dosentti Heikki S. Vuorinen kertoo kirjassaan Tauti(n)en historia (2002), että inhon tunne on ilmeisesti evoluutiossa kehittynyt avuksi terveysuhkien karttamiseen.

Tautikammon jykevimmät juuret ulottuvat noin 12 000 vuoden taakse, maatalouden syntyaikoihin. Maatalous mahdollisti paikalleen asettumisen ja kaupunkien kehityksen. Varhaiset kaupungit takasivat elintason nousun, mutta samalla ne muodostuivat taudinaiheuttajien paratiiseiksi.

Ihmisen äly oli kirjaimellisesti sokea yrittäessään selviytyä näkymättömien taudinaiheuttajien kanssa. Saatiin kuitenkin aikaan ruokavalio- ja puhtaussääntöjä, jotka saattoivat vähentää tartuntariskiä.

Kun yhteiskunnat monipuolistuivat, ne tulivat yhä riippuvaisemmiksi keskinäisestä kaupasta. Maailman kauppateiden kehitys oli myös tautimikrobeille jättipotti.

Varsinkin tautikokoelmaan tottumattomille naapureille tautiset ja vastustuskykyiset sivilisaatiot olivat biologisesti vaarallisia ja siksi oletettavasti myös pelottavia.

Tautihistorian vaikutukset oavt näkyneet niin Intian kastijärjestelmän synnyssä kuin eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten suhtautumisessa sellaisiin tartuntatauteihin kuin rutto, kuppa ja kolera. Kaikissa tapauksissa syytettiin yhteisön vähemmistöjä tai ulkomaalaisia.

Viime vuosikymmeninä vastaavaa on näkynyt suhtautumisessa aidsiin ja ebolaan. Esimerkiksi siitä lähtien, kun ebola keväällä 2014 nousi maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi, afrikkalaistaustaiset ihmiset ovat joutuneet ennakkoluulojen kohteiksi. Yhdysvalloissa heitä on ebolapelon takia kiusattu kouluissa, heiltä on evätty pääsy työpaikoille, heille ei ole tarjoiltu ravintoloissa, eikä heitä ole suostuttu kättelemään.

Lue lisää

Syyskuun 2015 Tiede-lehdessä on historiaan erikoistuneen toimittajan Lauri Seppälän pitkä artikkeli aiheesta. Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä.

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Liittynyt9.7.2010

Muukalaiskammo alkoi tautien pelosta

Jos evoluutiolla ja taudeilla selitetään muukalaiskammoa, niin evoluutiolla ehkä voi myös selittää vastakkaista suuntausta, eli sitä, että vieras saattaa myös houkuttaa esimerkiksi seksuaalikumppanina. Satun tietämään erään henkilön, joka on kotoisin pieneltä paikkakunnalta Hämeessä, ja jolla on monta periytyvää autoimmuunisairautta, ja joka siitä syystä hankki puolisonsa vallan toiselta mantereelta, jotta riski jälkeläisten geenivirheiden osalta olisi pienempi. Jopa toinen ihmislaji (tai...
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä