Helicoverpa zea -yökkösen toukka järsii mielellään maissia.
Helicoverpa zea -yökkösen toukka järsii mielellään maissia.

Torjunta-aineita tarvitaan vähemmän.

Yhdysvaltalaisilla pelloilla on kasvatettu jo vuodesta 1996 maissia, johon on siirretty hyönteisille myrkyllistä proteiinia tuottava geeni. Enin osa bt-maissista on mennyt eläinten rehuksi sekä maissijauhoksi ja -tärkkelykseksi. Vihannesten tavoin syötävästä sokerimaissista on niin ikään viljelty muuntogeenistä versiota jonkin verran jo yli parikymmentä vuotta. Aktivistien painostuksesta kaikki ruokakaupat eivät halua ottaa sitä myyntiin.

Bt-sokerimaissin viljely on ympäristölle parempi vaihtoehto kuin tavanomaisen sokerimaissin, vahvistaa Journal of Economic Entomology -lehdessä julkaistu tutkimus. Koska bt-maissi tuottaa oman hyönteismyrkkynsä, pelloille tarvitsee levittää tutkijoiden mukaan huomattavasti vähemmän torjunta-aineita.

Tavanomaista ja Bt-maissia verrattiin tutkimuksessa useissa eri Yhdysvaltain osavaltioissa sijaitsevilla viljelyksillä. Kaikissa olosuhteissa muuntogeeninen maissi pärjäsi paremmin ja tarvitsi vähemmän torjunta-aineruiskutuksia kuin tavanomainen maissi. Yhtenä satovuonna New Yorkin osavaltion bt-maissin koealoilla ei käytetty lainkaan torjunta-aineita, ja silti likipitäen kaikki tähkät täyttivät kaupalliset laatukriteerit. Sen sijaan vain 18 prosenttia tavanomaisten maissien tähkistä olisi kelvannut myyntiin, vaikka niille suihkutettiin useaan otteeseen kasvinsuojeluaineita. Ilman torjuntakemikaaleja kasvatetusta tavanomaisesta maissista vain kuusi prosenttia tuotti kelvollista tähkää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijoiden mukaan viljelijät pääsisivät parempiin tuloihin, jos he siirtyisivät bt-sokerimaissiin, sillä rahaa menisi vähemmän torjunta-aineisiin ja sadot olisivat suurempia. Vähäisemmät ruiskutukset säästäisivät myös muita eliöitä pelloilla sekä vähentäisivät viljelijöiden altistusta kemikaaleille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla