Keltakuumehyttynen eli Aedes aegypti levittää tauteja tropiikissa. Kuva: Shutterstock
Keltakuumehyttynen eli Aedes aegypti levittää tauteja tropiikissa. Kuva: Shutterstock

Sekoittumisen luonnonkantoihin ei pitänyt olla mahdollista.

Brasiliassa käynnistettiin vuonna 2013 geenimuokkausta hyödyntävä koe, jolla oli tarkoitus hävittää keltakuumehyttyset erään kaupungin ympäristöstä. Nyt Scientific Reports -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan koe ei sujunut kuten piti.

Osa muuntogeenisistä hyttysistä tuottikin jälkeläisiä paikallisten hyttysten kanssa. Muunneltujen hyttysten perimää sekoittui luontaiseen populaatioon, tutkijat esittävät.

Nämä hybridihyttyset eivät ole ihmiselle tai muutenkaan sen vaarallisempia kuin villit lajitoverinsa. Geenitekniikoita luonnossa testattaessa täytyisi kuitenkin varmistaa, ettei tule odottamattomia seurauksia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijoiden mukaan voi periaatteessa olla mahdollista, että nämä hybridipopulaatiot ovat alkuperäistä elinvoimaisempia, mikä ei suinkaan ollut kokeen tarkoitus.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kokeen taustalla on brittiläinen bioteknologiayritys Oxitec eli Oxford Insect Technologies. Oxitecin lähestymistapa hyttysten torjuntaan perustuu niin sanottujen OX513A-hyttysten räätälöintiin laboratoriossa.

Urospuolisia keltakuumehyttysiä muokataan niin, että naaraiden kanssa paritellessaan ne siirtävät jälkeläisilleen tappavan geenin, joka nitistää jälkeläiset ennen kuin ne ehtivät lisääntyä.

Uroshyttyset eivät ime verta eivätkä siis levitä tauteja, mutta niitä muokkaamalla voidaan romahduttaa kokonaisia hyöteispopulaatioita, jos ne pystyvät siirtämään steriloivia tai tappavia geenejä eteenpäin.

Muunnellut hyttyset tuottavat tTA-nimistä proteiinia, joka elimistöön kertyessään tappaa hyttysen. Proteiinin kertymistä voidaan hillitä antibiooteilla. Niinpä nämä hyttyset pitää kasvattaa antibioottiliuoksessa, etteivät ne kuolisi ennen kuin ehtivät paritella.

Oxitec sai luvan tehdä kenttäkokeita itäisessä Brasiliassa sijaitsevassa Jacobinan kaupungissa. Kaupunkia ympäröi kuiva puoliaavikko, jossa hyttyset eivät pysty lisääntymään. Kaupunki on siis hyttysille luonnollinen saareke, josta ne eivät leviä.

Muunneltuja hyttysiä vapautettiin Jacobinan ympäristöön 450 000 yksilöä joka viikko kesäkuusta 2013 syyskuuhun 2015. Kokeen tulokset olivat lupaavia. Vapautusten jälkeen Jacobinan hyttyspopulaatio romahti jopa 90-prosenttisesti.

Oxitec on aiemmin kokeillut menetelmää varsin pienellä alueella Cayman-saarilla, jossa se myös tuhosi lähes koko hyttyspopulaation.

Puolentoista vuoden päästä Brasilian populaatio oli kuitenkin toipunut ennalleen. Kokeen aikana Yalen yliopiston riippumattomat tutkijat ja heidän brasilialaiset kollegansa ottivat dna-näytteitä vapautetuista hyttysistä sekä nykyisestä populaatiosta vuosia vapautusten jälkeen.

He havaitsivat, että vähintään kymmenellä ja mahdollisesti jopa 60 prosentilla nykyisistä hyttysistä on perimässään jälkiä näistä OX513A-muuntohyttysistä.

”Väitettiin, että vapautettujen hyttysten geenit eivät jäisi populaatioon, sillä hyttysten jälkeläiset kuolisivat. Selvästikään näin ei nyt tapahtunut”, sanoo ekologian ja evoluutiobiologian professori Jeffrey Powell Yalen yliopiston tiedotteessa.

Powell korostaa, että muuntogeenisten ja villien hyttysten sekoittuminen ei aiheuta terveysvaaraa.

”Huolestuttavaa on vain, että lopputulosta ei osattu ennakoida. Laboratoriokokeiden perusteella voidaan arvioida, mitä muuntogeenisten hyttysten vapauttamisesta luultavasti seuraa, mutta tekemämme kaltaisia geenitestejä pitäisi tehdä vapautusten aikana ja niiden jälkeen, jotta saadaan selville, onko tapahtunut jotain, mitä ei ole osattu ennakoida”, Powell sanoo.

Jacobinan hybridihyttyset on alun perin jalostettu Kuubassa esiintyvistä keltakuumehyttysistä, jotka on edelleen risteytetty meksikolaisten lajitoveriensa kanssa.

Nyt ne ovat lisääntyneet brasilialaisten hyttysten kanssa, joten hyttysillä on perimää kolmesta populaatiosta.

Tutkijat arvelevat, että tämä antaa hyttysille niin sanottua risteytyselinvoimaa, eli ne saattavat olla kestävämpiä ja terveempiä kuin Jacobinan alkuperäiset hyttyset. Lisäksi tutkijat pohtivat mahdollisuutta, että hybridihyttyset olisivat tavallista sietokykyisempiä myrkyille.

Kokeen tehnyt Oxitec on suivaantunut tästä spekulaatiosta ja katsoo, että ryhmällä ei ole todisteita yllä mainituille väitteilleen.

Oxitecin mukaan on ollut avoimesti tiedossa, että 3–4 prosenttia muuntogeenisten hyttysten jälkeläisistä saattaa kehittyä aikuisiksi, mutta näiden geenien pitäisi hävitä populaatiosta parin sukupolven aikana. Oxitecin kolmesivuisesta lausunnosta kertoo muun muassa Gizmodo-julkaisu.

Tutkijat spekuloivat myös, että hyttyspopulaation tervehtyminen ensin tapahtuneesta romahduksesta voisi johtua siitä, että naarashyttyset olisivat oppineet välttämään lisääntymistä muunneltujen urosten kanssa. Oxitec katsoo, että tämä ei ole mahdollista.

”Valikoivaa parittelua ei ole havaittu yhdessäkään kokeessa, joissa on maailmanlaajuisesti vapautettu lähes miljardi muunneltua urosta. Tutkijat eivät tarjoa mitään aineistoa hypoteesinsa tueksi”, Oxitecin vastineessa sanotaan.

Kiista on yhä kesken, sillä tutkimusartikkelin julkaissut Scientific Reports on ottanut tutkimuksen johtopäätöksiin kohdistetun kritiikin tutkittavakseen. Lehti aikoo palata asiaan tapausta selvitettyään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla