Iän myötä ihmisen kyky erottaa puhe taustahälystä heikkenee. Paitsi muusikoilla.

Musiikki näyttää tekevän hyvää monella tapaa. Sen on muun muassa todistettu parantavan koululaisten oppimistuloksia ja auttavan aivoja toipumaan infarktista.

Tuore tutkimus väittää, että läpi elämän jatkuva musiikin harjoittaminen tekee hyvää niin muistille kuin kuuloaistillekin. Muusikolla tietyt muistin ja kuulemisen osa-alueet eivät iän myötä heikkene samalla tavoin kuin muilla.

Chicagossa sijaitsevan Northwesternin yliopiston tutkijat testasivat 18 muusikkoa ja vertasivat heitä 19 ihmiseen, jotka eivät olleet säännöllisesti tekemisissä musiikin parissa. Testatut olivat iältään 45-65 –vuotiaita.

Tuloksista ilmeni, että muusikot saivat selvää meluisassa ympäristössä puhutusta puheesta selvästi paremmin kuin ei-muusikot. Muusikon korva vaikuttaa olevan harjaantunut erottamaan merkitykselliset äänet sekamelskan joukosta.

Tutkijoiden mukaan tulos on tärkeä, sillä monesti päivittäinen kommunikointi tapahtuu jonkinasteisten häiriöiden keskellä. Sosiaalinen elämä voi iän myötä rajoittua, mikäli puheäänen erottaminen taustahälinästä muuttuu vaikeaksi.

Kyseisen kyvyn heikkeneminen iän myötä ei johdu pelkästään kuulon heikkenemisestä vaan myös kognitiivisten kykyjen heikkenemisestä. Musiikilla näyttää olevan tämän kehityksen estävä vaikutus.

Tutkimuksen mukaan myös muusikoiden auditiivinen eli kuulohavaintoihin perustuva muisti oli parempi kuin ei-muusikoilla. Se tarkoittaa, että muusikot pystyivät muita paremmin käsittelemään suullisesti esitettyä tietoa, analysoimaan sitä ja painamaan sen mieleensä.

Musiikin vaikutuksista kognitiivisiin kykyisin on runsaasti aiemmpaankin näyttöä. Esimerkiksi huhtikuussa Neuropsychology julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan kognitiiviset kyvyt eivät heikkene iän myötä runsaasti musiikkia harrastavilla ihmisillä yhtä paljon kuin muilla. Musiikkiharrastus suojaa siis myös dementiaa vastaan.

Northwesternin yliopiston tutkimuksen julkaisi PLoS One.