Yhdysvaltain terveysvirasto haluaisi aloittaa rokotusohjelman H2N2-virusta vastaan. H2N2 aiheutti pandemian ja tappoi yli miljoona ihmistä 1950-luvulla.

Sikainfluenssaa aiheuttanut H1N1-virus ei tehnyt tuhojaan ensimmäistä kertaa. Sama influenssaviruksen alatyyppi oli asialla myös viime vuosisadan alkupuolella. Espanjantautina tunnettu pandemia riehui vuosina 1918–1919 ja siihen menehtyi arviolta 50 miljoonaa ihmistä.

1950- ja 1960-luvuilla maailmanlaajuisen influenssaepidemian aiheutti virus tyyppiä H2N2. Myös se voi palata takaisin, varoittaa Yhdysvaltain terveysvirasto NIH:in rokotetutkimuskeskuksen johtaja Gary J. Nabel juuri ilmestyneessä Nature-lehdessä.

H2N2-viruksen aiheuttamaan influenssaan menehtyi 1-4 miljoonaa ihmistä. Ihmisissä tätä virustyyppiä ei ole tavattu vuosikymmeniin, mutta kanta elää sioissa ja linnuissa. Aivan kuten H1N1 teki.

Nabel varoittaa, että H2N2 voi tehdä saman kuin H1N1: ilmaantua toistamiseen ihmisten riesaksi.

Nabelin mukaan H1N1-aallosta pitää ottaa opiksi. Koska rokotteen kehittäminen vie aikaa, siihen olisi syytä varautua jo nyt. Nabel kollegoineen kehottaa viranomaisia ja teollisuutta valmistautumaan mahdolliseen H2N2-aaltoon käynnistämällä rokotusohjelmat virusta vastaan heti, tavalla tai toisella.

Yhtenä vaihtoehtona Nabel pitää sitä, että vuonna 1957 lisensoitua rokotetta valmistettaisiin uudelleen ja sillä rokotettaisiin niin suuri osa maapallon väestöstä, ettei pahaa pandemiaa pystyisi syntymään.

Nabel kirjoittaa, että H2N2-viruksen pintaproteiinit on havaittu todella kestäviksi, mikä viittaa siihen, että virus ei muuntaudu nopeasti. Vanha rokote siis voisi hyvinkin tepsiä. Ainakin siitä on hyvä lähteä liikkeelle.

Nabelin mukaan aiemmin käytetyt H2N2-rokotteet on havaittu tehokkaiksi ja turvallisiksi. 

NIH:n Rokotetutkimuskeskuksen tekemien alustavien tutkimusten mukaan immuniteettia kyseiselle virukselle ei ole enää kovin monella. Alle 50-vuotiailla ei ollut käytännössä lainkaan immuniteettia H2N2-virusta vastaan, sillä heitä ei ole koskaan sitä vastaan rokotettu.

Lue myös Tiede-lehden 4/2010 artikkeli Seuraava pandemia soittaa hälytyskelloa ja Tiede-lehden 1/2010 artikkeli Lintuinfluenssa katosi mediasta, ei maailmasta.

 

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?