Michiganin yliopiston tutkijoiden mukaan dioksiinille altistuneet isät saavat muita useammin poikalapsia. Havainto herättää lisää epäilyjä ns. hormonihäiritsijöiden haitoista ihmisille.
Tutkimuksessa seurattiin Vuoden 1963 Michigan-järven rannalla asu...

Michiganin yliopiston tutkijoiden mukaan dioksiinille altistuneet isät saavat muita useammin poikalapsia. Havainto herättää lisää epäilyjä ns. hormonihäiritsijöiden haitoista ihmisille.

Tutkimuksessa seurattiin Vuoden 1963 Michigan-järven rannalla asuvaa 101 miestä, jotka ovat aina syöneet runsaasti kalaa. Yhdysvalloissa Chicagosta pohjoiseen avautuva järvi saastui 60- ja 70-luvuilla perinpohjaisesti, kun raskas teollisuus laski sinne jätevetensä. Miehille on sittemmin syntynyt 208 lasta, joista liki 60 prosenttia on poikia. Jos miehen rasvakudoksen PCB-pitoisuudet ovat olleet korkeat, jälkeläinen on todennäköisemmin poika.

"Poikalasten tavallista suurempi osuus kielii siitä, että ympäristökemikaalit voivat vaikuttaa ihmisen lisääntymiseen", huomauttaa apulaisprofessori Wilfried Karmau yliopiston uutistiedotteessa. Poikia syntyy luonnostaan aavistuksen enemmän kuin tyttöjä. Tulokset julkaisi Journal of Occupational and Environmental Medicine -lehti.

PCB-yhdisteet ovat dioksiineja muistuttavia orgaanisia klooriyhdisteitä, joita syntyy energiantuotannon, jätteenpolton ja selluteollisuuden sivutuotteena. Ne rikastuvat ravintoketjuissa ja kertyvät eliöiden rasvakudokseen. Ympäristömyrkkyjä löytyy kalasta, maidosta ja lihasta. Dioksiinit saattavat häiritä sikiön kehitystä ja niiden on eläinkokeissa todettu heilauttavan hormonitasapainoa. Kemikaaleilla voi olla mm. estrogeenin (naissukuhormonin) kaltaisia vaikutuksia. Ne saattavat toisaalta heikentää testosteronin (miessukuhormonin) tehoa.

PCB-yhdisteiden teollinen käyttö, maahantuonti ja valmistus on Suomessa kielletty. Kiellosta huolimatta yhdisteitä voi yhä joutua ympäristöön esim. muuntajapalojen yhteydessä ja niitä löytyy edelleen luonnosta ja elintarvikkeista. Valtaosa suomalaisten dioksiiniannoksesta on peräisin Itämeren rasvaisista kaloista, lähinnä silakasta ja lohesta. Pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti mm. lajin, rasvapitoisuuden, kalan iän ja pyyntipaikan mukaan. Syömällä monipuolisesti ja vaihtelevasti eri kalalajeja dioksiiniannos pysyy turvallisella tasolla. Suomalaisten dioksiinin saanti on alhaisimpia Euroopassa. Eniten sille altistuvat merikalastajat ja muut kalan suurkuluttajat.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla