Kuva: Ines Klemme
Kuva: Ines Klemme

Mitä useampi parittelukumppani, sitä enemmän lastenlapsia.

Metsämyyrän maailmassa ei ole tilaa donjuaneille, mutta naaras on varsinainen don juanita. Vaikka yksi koiras riittäisi hedelmöittämään naaraan koko poikueen, naarailla on lähes säännönmukaisesti useita parittelukumppaneita.

Nyt Jyväskylän yliopiston tutkija Ines Klemme on löytänyt yhden selityksen useiden parittelukumppaneiden pitämiselle: mitä enemmän naaraalla on parittelukumppaneita yhdellä lisääntymiskerralla, sitä parempi on sen lisääntymistulos. Lisääntymistulos ei kuitenkaan tule esiin vielä sen omissa lapsissa, vaan lastenlapsissa.

Klemmen tutkimuksessa naaraille annettiin mahdollisuus paritella yhden tai useamman koiraan kanssa. Vaikka valittavana olisi ollut hallitseva ja alistuva koiras, naaras valitsi aina molemmat. Tuloksena naaraan pesueesta puolet oli hallitsevan koiraan ja puolet alistuvan siittämiä. Tämän perusteella ”luuserin” lisääntymistrategia oli aivan yhtä hyvä kuin ”kovistenkin”.

Jos naaras paritteli vain yhden koiraan kanssa, sen lisääntymismenestys ensimmäisellä kierroksella oli aivan yhtä hyvä kuin useiden koiraiden kanssa paritelleilla. Useiden parittelukumppanien edut tulivat esiin seuraavalla lisääntymiskierroksella, kun naaraan poikaset saivat omia lapsia. Useiden koiraiden kanssa paritelleet saivat paljon enemmän lastenlapsia kuin yksikumppaniset naaraat.

Klemmen mukaan tulos selittyy spermakilpailulla. Kun usean koiraan siittiöt kilpailevat paikastaan auringossa, vain parhaat voivat voittaa. Kilpailun tuloksena syntyvät pojavat jatkavat tätä superlinjaa seuraavassa sukupolvessa.