Tämä naakkaparvi kuvattiin Porissa vuonna 2011. Kuva: Mika Vuorio
Tämä naakkaparvi kuvattiin Porissa vuonna 2011. Kuva: Mika Vuorio

Kun raakunta nousee yli tietyn rajan, tuhannet linnut lehahtivat lentoon sekunneissa.

Tuhansien naakkojen parvet päättävät lähdön hetkestä raakkumalla yhdessä, kertoo brittiläisen Exeterin yliopiston tuore tutkimus.

Kun naakka haluaa lähteä liikkeelle, se alkaa raakkua. Ajan kuluessa yhä useampi naakka liittyy raakuntaan.

Kun tarpeeksi moni naakka liittyy mukaan, muodostuu yhteinen päätös lähteä ja koko parvi lehahtaa yhdessä lentoon.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

”Voimme sanoa, että naakat äänestävät raakkumalla”, kertoo tutkimuksen analyysit tehnyt opiskelija Alex Dibnah yliopiston tiedotteessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun ääniä lähtemisen puolesta on annettu tarpeeksi, parvi lähtee lentoon. Tuhansien lintujen parvi lehahtaa liikkeelle usein vain muutamassa sekunnissa.

Tutkijaryhmä tarkasteli naakkalauman päätöksentekoa nauhoittamalla parvien ääniä Cornwallin alueen puissa kaksi vuotta. Tutkijat huomasivat naakkojen ääntelyn kasvavan aina ennen lähtöä.

Aikaisimmat lähdöt tapahtuivat 45 minuuttia ennen auringonnousua ja myöhäisimmät 15 minuuttia auringonlaskun jälkeen. Sade ja synkät pilvet viivästyttivät lähtöjä.

Olettamusta testattiin soittamalla naakkojen äänitettyä raakuntaa puihin asettuneille naakkaparville. Soitetut äänet aikaistivat lauman lähtöä puusta.

Tutkijat yrittivät myös soittaa samalla äänenvoimakkuudella muita ääniä, kuten tuulen ujellusta, mutta se ei vaikuttanut parveen vastaavalla tavalla.

Nyt havaittu mekanismi antaa arvokasta tietoa siitä, miten eläimet tekevät ryhmäpäätöksiä, kertoo Exeterin yliopiston kognitiivisen evoluution professori Alex Thornton yliopiston tiedotteessa.

Naakoilla oleellisilta vaikuttivat paitsi äänen voimakkuus myös nopeus jolla se koveni. Nopeasti voimistunut ääni johti lähtöön alemmallakin äänen kokonaisvoimakkuudella.

”Yhteislähdöllä on naakoille selviä etuja. Laumassa lentäminen on turvallisempaa, minkä lisäksi linnut voivat yhdessä lentäessään pitää toisiaan silmällä. Jos viereinen lintu vaikuttaa hyvin syöneeltä, ehkä kannattaa katsoa, minne se suuntaa”.

Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Current biology.

Sisältö jatkuu mainoksen alla