Vasentassuinen kissa menee yleensä vasen käpälä edellä hiekkalaatikkoon. Kuva: Christian Westerback
Vasentassuinen kissa menee yleensä vasen käpälä edellä hiekkalaatikkoon. Kuva: Christian Westerback

Kätisyyden ero viittaa hermoston eroavuuksiin naaras- ja koiraskissoilla.

Lemmikit ovat oikea- tai vasentassuisia samalla tavoin kuin ihmiselläkin on hallitsevampi käsi. Nyt asiaa on tutkittu kissoilla, ja näyttää siltä, että naaraskissat ovat todennäköisemmin oikeatassuisia, kun taas uroskissat suosivat vasenta tassua.

Belfastin yliopiston psykologian laitoksen tutkijoiden tekemä selvitys julkaistiin Animal Behaviour -tiedelehdessä.

Kissojen kätisyyttä tai tassuisuutta on aiemmin tutkittu koeoloissa, mutta tutkijat halusivat nyt selvittää asiaa lemmikkien kannalta stressittömästi niiden normaalielämän yhteydessä.

Tutkimukseen värvättiin 44 kissan omistajat, ja heitä pyydettiin tarkkailemaan eläimensä tassujen käyttöä kotioloissa. Kissoista 24 oli uroksia ja 20 naaraita, kaikki leikattuja.

Kissanomistajien piti kirjata ylös, kumpaa tassua heidän eläimensä käyttää ensimmäisenä, kun se laskeutuu portaita alas tai esineiden yli ja silloin kun se astuu hiekkalaatikolle.

Kissoille asetettiin myös ruokaa eräänlaiseen ruokintatorniin, ja omistajat merkitsivät muistiin, kummalla tassulla kissa kurotti ruokaa. Sitäkin tarkkailtiin, makaako kissa mieluummin oikealla vai vasemmalla kyljellään.

Kävi ilmi, että valtaosa tutkituista kissoista, 66–73 prosenttia, näytti suosivan säännöllisesti jompaa kumpaa tassuaan, kun ne kurottivat ruokaa astiasta, laskeutuivat portaita tai nousivat kissanhiekkalaatikkoon.

Uroskissat näyttivät tämän perusteella pääsääntöisesti olevan vasentassuisia. Naaraskissat taas ottivat elämän haasteet vastaan oikea tassu edellä.

Se, kummalla kyljellään eläin mieluiten makasi, ei ennustanut tassuisuutta.

Tutkittavia kissoja oli melko vähän, eikä tulosten perusteella voida erottaa, kuinka suuri osa kissoista ylipäänsä on oikea- tai vasentassuisia. Joka tapauksessa sukupuoliero tassujen käytössä näyttää selvältä.

Syy voi olla hormoneissa, arvelee tohtori Deborah Wells Belfastin yliopiston psykologian laitoksen eläinten käyttäytymisen tutkimusyksiköstä.

”Löydös viittaa vahvasti siihen, että naaras- ja urospuolisten eläinten hermoston rakenteessa on eroavaisuuksia”, Wells sanoo tutkimustiedotteessa.

Joissain tutkimuksissa eläimen hallitsevan tassun on nähty olevan yhteydessä sen käytökseen yleisemminkin. Esimerkiksi vasentassuisten koirien on havaittu olevan säikympiä. On kuitenkin epäselvää, onko tassuisuudella todella yhteyttä eläimen luonteeseen.

Koirilla tassuisuus näyttää jakautuvan melko tasaisesti niin, että kolmasosa koirista on vasentassuisia, kolmasosa oikeatassuisia ja kolmasosa eri erityisesti kumpaakaan. Tämä tieto perustuu muutaman vuoden takaiseen australialaiseen tutkimukseen, jossa tarkasteltiin 73 koiran elämää.

Omankin lemmikin tassuisuutta voi yrittää määrittää tarkkailemalla säännöllisesti ja pitkän ajan kuluessa, kumpaa tassua se suosii normaaleissa askareissaan.

Ensimmäisiä bongauksia odotetaan jo kesällä.

Eksoplaneettoja etsivä Tess-tutkimussatellitti on kohonnut avaruuteen. Tessin odotetaan löytävän tuhansia planeettoja, jotka kiertävät muuta tähteä kuin Aurinkoa.

Tess kohoaa aivan uudenlaiselle radalle, jota kokeillaan ensi kertaa. Rata on soikea ja tahdistettu Kuun kiertoon Maan ympäri, kertoo Nasa sivuillaan.

”Joka kerta lähellä maapalloa Tess lähettää kaikki ottamansa kuvat lennonjohdolle. Tämä on aivan uutta”, sanoi Tessiä rakentanut avaruusinsinööri George Ricker MIT-yliopistosta.

Radalle kohoamiseen menee viikkoja. Apuna käytetään Kuun painovoimaa.

Lisäksi neljän tarkan kameran viritys vie aikansa. Siksi Tess alkaa havainnoida tähtien ympäristöä vasta kesäkuun lopulla.

Tess keskittyy tähtiin 30–300 valovuoden päässä. Jos niiltä löytyy ehdokkaita eksoplaneetoiksi, aletaan niitä tutkia maanpäällisillä kaukoputkilla.

Auringon ja Maan lähellä on 250 valovuoden etäisyydellä noin 200 000 tähteä. Tess keskittyy kirkkaisiin ja läheisiin tähtiin.

Erityisesti tutkijat haluavat selvittää, onko uudella eksoplaneetalla kaasukehää ja jos on, mistä aineista se koostuu.

Tessin menetelmä on vanha tuttu. Jos tähden edestä kulkee planeetta, se himmentää hetkeksi tähden valoa. Muutoksen perusteella voidaan selvittää tähteä himmentävän kappaleen koko ja massa.

Moni haluaa ryhtyä liikkumaan, mutta into lopahtaa aikatauluihin ja monimutkaisiin harjoitusohjelmiin. Tavoite pitää paremmin, jos laajentaa mielikuvaa liikunnasta.

Liikkuminen on terveellistä, kuka sitä ei tietäisi. Mitä välttelystä seuraa, voi aavistella UKK-instituutin tuoreesta raportista, jossa lasketaan liikkumattomuuden kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Ne ovat huomattavat: vähintään runsaat kolme miljardia mutta kenties jopa yli seitsemän miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy sairauspäivistä, lääkemenoista, terveyspalveluiden käytöstä, tekemättä jääneistä työtunneista, menetetyistä verotuloista ja koti- ja laitoshoidon kustannuksista.

Tutkimusten mukaan liikkuja suojaa itseään monilta sairauksilta: diabetekselta, masennukselta, metaboliselta oireyhtymältä, sydän- ja verisuonitaudeilta, jopa joiltakin syöviltä – ja tietysti ylipainolta.

Mikä määrä sitten pitäisi liikkua hyödyt saadakseen?

Suositus kaksi ja puoli tuntia

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositus, jota Suomikin noudattaa, ohjeistaa liikkumaan keskitehoisesti vähintään kaksi ja puoli tuntia tai voimakkaasti tunnin ja vartin viikossa.

Ohjetta tukee vuonna 2017 julkaistu tutkimus, johon osallistui yli 130 000 ihmistä 17 maasta. Tulosten mukaan varhaisen kuoleman riski vähenee lähes 30 prosenttia, kun käyttää vähintään suositellun ajan fyysisiin aktiviteetteihin.

Hyvästä kannusteesta huolimatta aikatavoite voi lannistaa nykyajan kiireistä ihmistä. Mistä ottaa ajan juoksulenkkiin, jumppatuntiin tai salilla käyntiin?

Entä jos sitä ei tarvitsisi aina erikseen ottaa. Liikuntaa voi tarkastella muutenkin kuin nimenomaisena suorituksena.

Kertyy arjen askareistakin

WHO laskee keskitehoiseksi liikunnaksi myös tavalliset arjen tekemiset, kuten imuroinnin ja muut kotityöt. Samaan joukkoon menevät työmatkakävely, työmatkapyöräily – ja näin kesän lähestyessä monen iloksi – myös puutarhatyöt, marjastus ja sienestys.

Liikuntaa ei ole edes pakko jakaa pitkin viikkoa, vaikka suositus niin neuvookin. Viikonloppuliikuntakin hyödyttää. Tutkimuksissa se on pienentänyt ennenaikaisen kuoleman riskiä yhtä paljon kuin ositettu liikunta.

Mikä parasta, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa, että vähänkin on parempi kuin ei mitään.

Nykyinen suositus pitää terveyshyödyn rajana vähintään kymmenen minuutin liikuntarupeamaa, mutta uusien tulosten mukaan elimistö kiittää jo kahden minuutin aktiivisuudesta. Se voi olla pysäkin väli kävelyä tai hissin vaihto portaisiin.

Näin ajatellen kaksi ja puoli tuntia ei enää tunnukaan mahdottomalta.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kansainväliset tiedetoimittajat esittävät asiantuntijoille monien miettimiä liikuntakysymyksiä: Onko pakko rehkiä hikeen asti? Voiko venyttelyn jättää väliin? Mitä oikein kannattaa syödä? Siivittääkö musiikki tosiaan menoa?

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.