Osassa hiustuppeja väriaine on jo loppu. Kuva: Shutterstock
Osassa hiustuppeja väriaine on jo loppu. Kuva: Shutterstock

Tutkijat osoittivat, että taistele tai pakene -reaktio johtaa väriaineen ehtymiseen karvatupessa.

Kerrotaan, että Ranskan kuningattaren Marie Antoinetten (1755–1793) hiukset muuttuivat valkoisiksi yhdessä yössä, kun hänet vangittiin Ranskan vallankumouksessa. Sittemmin kuningatar teloitettiin giljotiinilla.

Tapaus ei ole ollut historian ensimmäinen tai viimeinen maininta äkillisestä harmaantumisesta. Jo juutalaisten pyhässä kirjassa Talmudissa henkilöt harmaantuvat surun takia.

On myös raportoitu, että joidenkin toisen maailmansodan pommituksista selvinneiden hiukset vaihtoivat väriä pikavauhtia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Tapauksissa on selittämätöntä se, että hiukset näyttävät harmaantuvan nopeammin kuin ne uusiutuvat. Hiuksen ei pitäisi vaihtaa väriä kesken kaiken vaan olla harmaa kasvunsa alusta asti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkimukset joka tapauksessa vahvistavat sen, että huolet ja stressi aiheuttavat ennenaikaisia harmaita hiuksia. Myös stressiä kokeneet koirat saavat kuonoonsa herkemmin harmaata karvaa.

Nyt Harvardin yliopiston tutkijat osoittavat arvostetussa Nature-lehdessä, miten tämä yksityiskohdissaan oikein tapahtuu. Hiuksista vie värin stressireaktiossa erittyvä välittäjäaine noradrenaliini, todistavat kokeet hiirillä.

Hiukset kasvavat hius- tai karvatupista, joita ihmisillä on keskimäärin sata tuhatta. Värin hiukset saavat melaniinipigmenttiä tekevistä soluista eli melanosyyteistä.

Melanosyytit kehittyvät puolestaan niiden kantasoluista. Kun ihmiset vanhenevat, kantasolut vähitellen ehtyvät ja hiukset alkavat menettää alkuperäistä väriään.

Stressi saa aikaan niin ikään kantasoluhävikin, selvisi Harvardin professori Ya-Chieh Hsu ja hänen työtovereidensa hiirikokeissa.

Tutkijat aiheuttivat hiirille erityyppistä piinaa fyysisestä kivusta psykologiseen stressiin. Kokeissa esimerkiksi vaihdeltiin ennakoimattomasti erilaisia stressitekijöitä, kuten kaltevaa lattiaa, märkää makuusijaa, eristystä ja yövaloa.

Kaikki stressin lajit hävittivät melanosyyttien kantasoluja ja johtivat tummaturkkisten hiirten karvojen valkenemiseen.

Alkujaan tutkijat olettivat, että stressi saa eläinten immuunipuolustuksen iskemään omiin pigmenttejä tuottaviin soluihin. Tämä onkin ollut yksi vallitseva teoria stressin aiheuttamasta harmaantumisesta.

Käsitys ei kuitenkaan kestänyt kokeissa. Nimittäin myös sellaiset hiiret harmaantuivat, joiden immuunijärjestelmän toiminta oli estetty.

Seuraavaksi tutkijat kokeilivat, olisiko syypää stressihormoni kortisoli. Siitäkin vedettiin vesiperä. Kortisolin erittämiseen kykenemättömät hiiretkin harmaantuivat stressikokeissa.

Lopulta tutkijat löysivät syypään. Se osoittautui taistele tai pakene -reaktiota sääteleväksi noradrenaliinivälittäjäaineeksi.

Pääasiassa noradrenaalia erittävät elimistössä lisämunuaiset. Tutkijat huomasivat, että lisämunuaisten poistaminenkaan ei estänyt harmaantumista.

Noradrenaalilla on elimistössä silti myös toinen lähde. Sitä erittää tahdosta riippumattoman sympaattisen hermosto, kun se käynnistää taistele tai pakene -reaktion. Silloin syke tihenee, verenpaine nousee ja pupillit laajenevat.

Tutkijat huomasivat, että sympaattisen hermoston hermosoluja on runsaasti karvatupen pullistumassa, jossa pigmettisolujen kantasolutkin ovat. Noradrenaliinilla siis on pääsy sinne, missä hiusten väri ratkeaa.

Nordrenaliinin osuus harmaantumiseen selvisi, kun tutkijat estivät hiirten sympaattista hermostoa erittämästä tätä välittäjäainetta. Hiirten turkki ei nyt harmaantunut stressistä.

Seuraava koe varmensi löydöksen. Tutkijat käynnistivät hiirten sympaattisessa hermostossa noradrenaliinin ylituotannon, jolloin eläimet harmaantuivat ilman stressiäkin.

”Vain muutamassa päivässä kaikki pigmenttiä uudistavat kantasolut oli menetetty. Kun niitä ei enää ole, pigmenttiä ei voi uudistaa. Menetys on lopullinen”, Hsu kommentoi Harvardin yliopiston tiedotteessa.

Noradrenaliini kiihdyttää kantasolujen eriytymistä pigmenttejä tekeviksi melanosyyteiksi. Tämä lopulta ehdyttää kantasoluvarastot ja värin tuotto karvatupissa lakkaa lopullisesti.

Tutkijoiden mukaan heidän löytämänsä harmaantumisen mekanismi voi kertoa muutenkin siitä, miten stressi vaikuttaa elimistön kudoksiin. Sympaattinen hermosto ulottaa haaransa kaikkialle elimistöön. Siksi sen hermopäätteiden kautta stressin vaikutuksetkin voivat levitä laajalle.

Kenties samanlainen mekanismi voisi selittää, miksi pitkittynyt stressi heikentää immuunipuolustusta, pohtivat Virginian yliopiston tutkijat Shayla Clark ja Christopher Deppmann tutkimusta esittelevässä Nature-lehden kommenttikirjoituksessaan.

Stressi voisi näet tämän olettaman mukaan vähentää luuytimessä niin sanottuja hspc-kantasoluja, jotka saavat aikaan veri- ja immuunipuolustuksen soluja.

Kaksikko pohtii myös mahdollisuutta, että tutkimuslöydön tiedoilla voisi estää vanhenemisen mukanaan tuomaa harmaantumista. Jos nimittäin sympaattisen hermoston vaikutus melanosyyttien kantasoluihin estettäisiin, nämä ehkä säilyttäisivät kykynsä pitää hiukset alkuperäisissä väreissä.

Kääpä
Seuraa 
Viestejä2118

Ne negatiivisten tunteiden välttelijät potkasee tyhjää ekana, seuraavaks ne pelkissä negatiivisissa tunteissa rypijät. Salaisuus on siinä että negatiivisia ja positiivisia tunteita pitää kokea sopivassa määrin. Se on kuin liikunta tai ruoka. Sitäkin voi saada liikaa tai liian vähän. Pitää löytää optimi, mut setämieslogiikkaan ei kaikki kykene. 10 vee lisää niin tämäkin tieteellisesti todistetaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla