Naiselliset kasvot siivittävät naispoliitikkoa vaalivoittoon. Kuva: ruutukaappaus Darthmouth-yliopiston videosta.
Naiselliset kasvot siivittävät naispoliitikkoa vaalivoittoon. Kuva: ruutukaappaus Darthmouth-yliopiston videosta.

Varsinkin konservatiivista äänestäjää ohjaa ulkonäkö.

Naispoliitikon menestyksen vaaleissa voi ennustaa hänen kasvonpiirteistään. Erityisesti konservatiiviset äänestäjät antavat mieluummin äänensä naisellisiksi katsotuille ehdokkaille. Tähän tulokseen päädyttiin yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa, jonka julkaisi Social Psychological and Personality Science -lehti.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että hienovaraiset maskuliiniset piirteet naisissa ja feminiiniset piirteet miehessä saavat aikaan ihmisissä epäröintiä, kun heidän pitäisi luokitella kasvot kuuluvaksi joko miehelle tai naiselle.

Darthmouth-yliopiston johtamassa tutkimuksessa mitattiin, miten kolmisen sataa koehenkilöä liikutti tietokoneen hiirtä, kun heille esitettiin poliitikkojen kasvokuvia. Koehenkilöiden tuli luokitella poliitikkoja miehiksi ja naisiksi. Poliitikot olivat osallistuneet senaatin ja kuvernöörien vaaleihin Yhdysvalloissa vuosina 1998–2010.

Koehenkilöistä kymmenesosa oli opiskelijoita, jotka suorittivat tehtävän laboratoriossa. Heiltä myös kysyttiin, äänestäisivätkö he kyseisiä poliitikkoja, joista ei annettu mitään taustatietoja. Loput 90 prosenttia koehenkilöistä teki luokittelutehtävän eri puolilla Yhdysvaltoja internetissä.

Osoittautui, että mitä enemmän ihmiset epäröivät luokittelutehtävässä eli mitä taipuvaisempia he olivat luokittelemaan naispoliitikon mieheksi, sitä epätodennäköisemmin tämä poliitikko menestyi vaaleissa. Myös laboratoriossa koetta tehneet opiskelijat äänestivät tällaisia poliitikkoja vähemmän kuin naisellisempia. Toisin sanon feminiininen naispoliitikko saa hyötyä ulkonäöstään, kun taas maskuliinisemman näköinen kärsii todennäköisemmin tappion.

Vaalimenestystä ennustavat reaktiot luokittelutehtävissä olivat vaistomaisen nopeita: ne tapahtuivat alle puolessa sekunnissa.

Vaikutus korostui nillä Yhdysvaltain alueilla, joilla äänestetään paljon konservatiiveja. Tämä käy yksiin niiden tulosten kanssa, joiden mukaan konservatiivit sietävät vähemmän epävarmuutta ja suosivat jäykempiä sukupuolirooleja.

Darthmouthin sosiaalisen kognition laboratorion video kertoo, miten koehenkilöiden sukupuoliluokituksia testattiin.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Liittynyt13.11.2009

Naisellinen naisehdokas saa enemmän ääniä

Johan on taas ihmeellinen oheiskuva. Mielestäni se oikeanpuoleinen nainen on miehisemmän näköinen koska hänellä on kulmakaarissa osan matkaa miesmäistä suoraa viivaa. (Itseasiassa etäisesti erään tuntemani miehen näköinen.) Lyhyt tukka tai vanhempi ikä ei mitenkään saa tuota vasemmanpuoleista naista näyttämään mieheltä. Ihmeellisiä kliseitä. Ja konservatiivi saattaisi katsoa että se tumma nainen on lähi-idästä kotoisin, ja jättäisi äänestämättä.
Lue kommentti
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa
Taiteilijan näkemys supermassiivisesta mustasta aukosta. Se ahmii ainetta ja säteilee hurjasti. Kuva: Nasa

Eniten silti luettiin uutista Pääsiäissaaren patsaiden kivihatuista.  

1. Pääsiäissaaren kivihattujen arvoitus ratkesi

Muinaiset pääsiäissaarelaiset hyödynsivät fysiikkaa nokkelasti.

2. Suomalaisten yleisin veriryhmä altistaa ärjylle ripulille

Tietty kolibakteeri tarttuu suoliston seinämään herkemmin, jos henkilö kuuluu A-veriryhmään.

3. Hivin siedon salaisuus alkaa paljastua

Prosentin murto-osalla hiv-tartunnan saaneista on poikkeuksellisia tappajasoluja, jotka ilmeisesti vangitsevat sairastuneet solut imukudokseen.

4. Afrikan vanhimmat apinanleipäpuut kuolevat oudosti

Kolmestatoista vanhimmasta yhdeksän on kuollut täysin tai osittain viime vuosikymmenen aikana.

5. Alzheimer voi vaeltaa kuin syöpä

Tautiproteiinia valmistuu elimistössä muuallakin kuin aivoissa.

6. Kivikauden heimosodat niittivät valtaosan miehistä

Tappamisen jäljet näkyvät yhä geeneissämme, osoittaa Stanfordin yliopiston uusi tutkimus.

7. Ihminen haistaa toisen pelon

Hammaslääkäriopiskelijat tekivät enemmän virheitä, kun he harjoittelivat operaatioita nukella, jolle oli puettu ahdistuneen ihmisen aiemmin käyttämä paita.

8. Suurtutkimus laittoi huumeet vaarallisuusjärjestykseen

Huumeista ”taikasienet” vievät käyttäjiä vähiten sairaalaan, kertoo maailmanlaajuinen kyselytutkimus.

9. Silmälasit saattavat todella kieliä älystä

Älykkyyteen vaikuttavat geenit ovat yhteydessä myös huonompaan näkökykyyn.

10. Hirviömäinen musta aukko kasvaa ennätysvauhdilla

Musta aukko nielee Auringon verran massaa kahdessa päivässä.

Tiede-lehden päivittäiset tiedeuutiset jäävät kesätauolle ja palaavat 1. elokuuta.

Ilmaviljely vauhditti siemenperunoiden tuotantoa.

Uusi suomalainen varhaisperuna Jussi tuli markkinoille kolme vuotta sitten. Lajike osoittautui niin suosituksi, että siemenperunat ovat kahtena keväänä loppuneet kesken. Vasta täksi kaudeksi sitä oli ammattiviljelijöille riittävästi, 500 tonnia.

Suuri kysyntä yllätti kaikki.

Jussin siemeniä alettiin kasvattaa Suomen siemenperunakeskuksessa myös aeroponisesti, ilman multaa, koska niitä piti saada viljelijöille paljon ja nopeasti. Perinnäisellä tavalla olisi saatu riittävä määrä siemenperunoita viidessä vuodessa, mutta uusi ilmaviljelymenetelmä nopeutti tuotantoa.

Aeroponisten perunoiden varret varttuvat luonnonvalossa tai ledien loisteessa kaapin päällä, juuret ja maavarret taas venyvät kaapin sisällä pimeässä. Juuristoon ja mukulavyöhykkeelle vain ruiskutetaan ajoittain ravinnesumua.

Jos mukulat poimitaan 30–35-millisinä, kasvi innostuu tekemään niitä jatkuvasti lisää. Kasvi ei ymmärrä vanheta vaan kasvaa ja kasvaa. 

Keskimäärin menetelmä kymmenkertaistaa sadon. Jos turpeessa kehittyy vaikka kolme mukulaa, aeroponisesti niitä syntyy vähintään 30.

Työläs jalostaa

Ajatus uudesta suomalaista perunalajikkeesta syntyi toistakymmentä vuotta sitten. Tavoitteena oli kehittää kaunis, maukas, satoisa ja aikaisen kevään kylmässä maassa selviävä peruna. Sen piti myös kestää tauteja ja soveltua Suomen lyhyeen kasvukauteen ja runsaaseen valoon.

Helpommin sanottu kuin tehty. Perunan perimä sisältää neljä versiota jokaisesta geenistä, kun esimerkiksi ihmisellä niitä on kaksi. Tämän vuoksi kahden perunalajikkeen risteyttäminen tuottaa tuhansia erilaisia vaihtoehtoja. Jotta kaikki halutut ominaisuudet saadaan samaan kasviin, tarvitaan runsaasti jälkeläisiä, joista karsia.

Vuosien jalostustyö tuotti Jussin. Muutamassa vuodessa se on kahmaissut kolmasosan varhaisperunan 800 viljelyalasta. Kahdella muulla kolmanneksella kasvaa Timoa ja saksalaista Solistia. 

Missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa ei kuitenkaan ymmärretä varhaisperunan arvoa. Jussi sai nimensäkin siitä, että sitä on tarkoitus syödä juhannuksena.

 

Lue lisää

Kesäkuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa tiedetoimittaja Arja Kivipelto kertoo, miten uuden perunalajikkeen kehitys ideasta lautasille eteni. Hän kertoo myös, mistä peruna on peräisin – ja miten ja miksi se valloitti maailman.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä