Tutkimuksissa on havaittu, että toisinaan korkean aseman työelämässä saavuttaneet naiset suhtautuvat vaativammin ja tylymmin juuri naispuolisiin työntekijöihin ja alaisiinsa.
Tutkimuksissa on havaittu, että toisinaan korkean aseman työelämässä saavuttaneet naiset suhtautuvat vaativammin ja tylymmin juuri naispuolisiin työntekijöihin ja alaisiinsa.

”Kiltin naisen” roolia rikkovat naiset näyttivät joutuvan piikittelyn kohteeksi muita useammin, yhdysvaltalaiset tutkijat havaitsivat.

Psykologiassa on 1970-luvulta lähtien puhuttu niin sanotusta kuningatarmehiläisen syndroomasta.

Tutkimuksissa on havaittu, että toisinaan korkean aseman työelämässä saavuttaneet naiset suhtautuvat vaativammin ja tylymmin juuri naispuolisiin työntekijöihin ja alaisiinsa.

Johtamistieteen apulaisprofessori Allison Gabriel Arizonan yliopistosta kartoitti nyt kollegoineen työelämässä olevien ihmisten huonoja kokemuksia työtovereistaan Yhdysvalloissa.

Tutkijoita kiinnosti, ovatko ihmiset kohdanneet epäasiallista ja tylyä käytöstä ja ennen kaikkea kenen taholta. Naiset kertovat tutkimuksissa ylipäänsä miehiä yleisemmin joutuvansa kestämään tylyä kohtelua töissään.

Tutkijat toteuttivat kaikkiaan kolme tutkimusta. Niihin värvättiin täysipäiväisesti työskenteleviä ihmisiä eri yrityksistä ja aloilta.

Osallistujilta kysyttiin, olivatko he kohdanneet epäasiallista kohtelua töissään viimeisen kuukauden aikana: esimerkiksi lannistavaa käytöstä, solvaamista, huomiotta jättämistä palavereissa tai väheksyntää.

Jokainen osallistuja vastasi kyselyyn erikseen sekä mies- että naispuolisten työtovereidensa osalta.

Tulokset paljastivat, että naiset kokevat epäasiallista kohtelua useammin toisilta naisilta kuin miehiltä.

”Toisin sanoen naiset ovat tylympiä toisilleen kuin miehille ja tylympiä kuin miehet naisille”, Gabriel sanoo tutkimustiedotteessa.

Gabriel korostaa, että miehetkin syyllistyivät epäasialliseen käytökseen, mutta tässä tutkimuksessa naiset kokivat huonoa kohtelua useammin toisten naisten taholta.

Tutkimuksessa pyrittiin myös kartoittamaan osallistujien persoonallisuuspiirteitä ja omaa käytöstä sen selvittämiseksi, kohdistuuko epäasiallinen kohtelu useammin vahvaluonteisiksi ja itsevarmemmaksi miellettyihin naisiin.

Näin näytti olevan. ”Kiltin naisen” roolia rikkovat naiset näyttivät joutuvan piikittelyn kohteeksi muita useammin.

Jämäkästi mutta kuitenkin kiltisti ja muita huomioivasti toimineet miehet puolestaan näyttivät kokevan muita vähemmän huonoa kohtelua miespuolisilta työkavereiltaan.

Tutkijat tulkitsevat tätä niin, että miehet voivat naisia vapaammin rikkoa käyttäytymiseen liittyviä sukupuolistereotypioita, kun taas naisilla tällaista liikkumavaraa ei työelämässä ole.

Kuningatarmehiläisen syndrooma eli naisten harjoittama johdonmukainen toisten naisten syrjiminen on kuitenkin kiistelty ilmiö. Kaikki tutkimukset eivät tue ilmiön olemassaoloa.

Ainakaan asia ei ole mustavalkoinen. Columbian ja Marylandin yliopistojen kauppakorkeakoulujen tekemässä, 1 500 Yhdysvaltojen suurinta yritystä kattaneessa tutkimuksessa havaittiin muutama vuosi sitten, että naisten oli helpompi päästä yrityksissä johtaviin asemiin, kun koko yritystä johti nainen.

Miehen johtamassa yrityksessä taas oli 51 prosenttia epätodennäköisempää, että johtaviin asemiin nousisi yhden naisen lisäksi enää useampia naisia.

Tutkijat selittävät ilmiötä eräänlaisella tiedostamattomalla kiintiöajattelulla: tasa-arvon nimissä miesjohtoiset yritykset tuntevat painetta ottaa naisia ylimpiin tehtäviin, muttei kuitenkaan kovin montaa.

Tasa-arvon ongelmat ovat siis syvemmällä organisaatiossa ja toisaalta miesvaltaisilla työpaikoilla, joissa naisia on vain vähän, naiset saattavat kokea painetta puolustaa asemaansa.

Suurtutkimuksessa tarkasteltiin kokonaisia tyttöikäluokkia, joista noin puolet otti rokotteen ja puolet ei.

Papilloomavirusta ja sen aiheuttamia syöpiä ehkäisevä hpv-rokote ei ole lisännyt rokotettujen suomalaisten tyttöjen riskiä sairastua autoimmuunisairauksiin ja erilaisiin arvoituksellisiin oireyhtymiin. Tämä havaittiin suomalaisessa suurtutkimuksessa, joka julkaistiin Vaccine-lehdessä.

Hpv-rokote tuli kansalliseen rokotusohjelmaan vuoden 2013 lopussa. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki tytöt, joilla oli mahdollisuus saada rokote rokotusohjelman puitteissa vuosina 2013–2016. Heitä oli kaikkiaan 240 605.

Näistä tytöistä rokotteen otti hiukan yli puolet, 56 prosenttia. Tutkimuksessa vertailtiin rokottamattomien ja rokotettujen sairastamista kansallisten hoitoilmoitusrekisterien perusteella.

Kävi ilmi, että rokotuksen 11–15-vuotiaana saaneilla ei ollut merkitsevästi suurempi riski sairastua kuin saman ikäisillä rokottamattomilla tytöillä.

”Tutkimuksessa tarkasteltiin riskisuhdetta 38 taudin osalta. Mukaan valikoitiin sairauksia, joiden kohdalla on esitetty epäilyjä, että rokottaminen saattaisi lisätä niiden esiintymistä”, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Nohynek oli yksi tutkimuksen tekijöistä.

Tarkastelussa olivat esimerkiksi monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä, krooninen väsymysoireyhtymä sekä tyypin 1 diabetes.

Epäilyt ovat Nohynekin mukaan perustuneet ajalliseen yhteyteen eli siihen, että lapsi on sairastunut rokotteen ottamisen jälkeen.

Ryhmä suomalaisia vanhempia on arvellut, että heidän lapsensa ovat sairastuneet rokotuksen takia. Sairastuminen rokotuksen jälkeen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että rokotus on sairastumisen syy.

Yhteyden todentamiseksi rokotettujen sairastuvuutta täytyy verrata rokottamattomiin. Näin tutkimuksessa tehtiin, eikä merkitsevästi kohonnutta riskiä mihinkään sairauteen löytynyt.

”Vastaavia tuloksia on saatu Norjassa ja Tanskassa. Tämä on yksi näyttö lisää siitä, että hpv-rokotus on turvallinen”, Nohynek arvioi.

Rokotus hpv-virusta vastaan suojaa kohdunkaulan syövältä, koska kohdunkaulan syöpä saa alkunsa virusinfektiosta. Sitä aiheuttava papilloomavirus tarttuu herkästi seksissä. Kondomikaan ei siltä täysin suojaa.

Viime vuosina on selvinnyt, että hpv-infektio on yhteydessä myös erilaisiin suun ja kurkun, peräaukon ja peniksen alueen syöpiin. Yhdysvaltalaisten tutkimusten mukaan hpv:stä johtuvat syövät ovat lähes yhtä yleisiä molemmilla sukupuolilla.

Tulevaisuudessa hpv-rokote saatetaan antaa koulussa maksutta myös pojille. THL:n työryhmä vertailee parhaillaan poikien rokottamisen kustannuksia ja hyötyjä.

Luonnossa elävät maitovalaat saavat syöpiä ihmisen mereen päästämistä ympäristömyrkyistä. Kuvan yksilöt uivat akvaariossa. Kuva: Wikimedia Commons
Luonnossa elävät maitovalaat saavat syöpiä ihmisen mereen päästämistä ympäristömyrkyistä. Kuvan yksilöt uivat akvaariossa. Kuva: Wikimedia Commons

Meriin kulkeutuvat kemikaalit ovat lisänneet syöpiä esimerkiksi maitovalailla ja merileijonilla. Mikromuovitkin saattavat olla syöpävaarallisia eläimille.

Joskus sanotaan, että ihminen on maapallon syöpä. Asia saattaa olla kirjaimellisesti näin, pohtii ryhmä tutkijoita Nature Ecology & Evolution -lehdessä hiljattain ilmestyneessä artikkelissa.

Kyse on siitä, että ihmisen toiminta ja planeetan saastuminen aiheuttavat syöpää myös muille eläimille kuin meille itsellemme. Tiettyjen kemikaalien päätyminen meriin on yhdistetty syöpien lisääntymiseen joillain eläinlajeilla.

Kun ihminen rouhii luonnon ekosysteemejä sirpaleiksi, geneettinen monimuotoisuus vähenee, mikä sekin voi johtaa haitallisten mutaatioiden ja kasvainten yleistymiseen. Mekanismeja on monia.

”Ihmiset voidaan määritellä syöpää aiheuttavaksi lajiksi tai tekijäksi. Muokkaamme ympäristöä tavalla, joka aiheuttaa syöpää villieläimissä”, syövän evoluutiota tutkivan biologin Frédéric Thomasin johtama ryhmä kirjoittaa.

Ryhmä kokoaa katsauksenomaisessa artikkelissa yhteen tutkimustietoa siitä, millä tavoin ihmisen toiminta on johtanut syöpien yleistymiseen villieläimillä. Näkökulma on tuore, sillä luonnossa elävien eläinten syöpiä on tutkittu erittäin vähän.

Pahasti saastuneen St. Lawrence -joen suulla Kanadassa elävillä maitovalailla on todettu huomattavan paljon syöpiä. Jo vuosituhannen alussa tehdyssä tutkimuksessa huomattiin, että tutkituista aikuisista maitovalaista lähes kolmasosa kärsi jonkinlaisesta syöpäkasvaimesta.

Yleisin syöpä valailla oli suoliston adenokarsinooma. Maitovalaiden elinympäristöä saastuttavat muun muassa alumiinisulattamoilta vuotavat myrkyt.

Kalifornianmerileijonilla puolestaan esiintyy syöpää, joka on yhdistetty klooripohjaisten torjunta-aineiden käyttöön. Tšernobylin ydinonnettomuuden jäljiltä havaittiin, että ulkoiset kasvaimet eräissä linnuissa yleistyivät todennäköisesti lisääntyneen taustasäteilyn seurauksena.

Muovisaaste voi kaiken muun pahan lisäksi johtaa syöpäkasvainten kehittymiseen sille altistuneilla eläimillä, tutkijat kirjoittavat. Luontoon päätyvässä muovijätteessä on erilaisia kemikaaleja, jotka voisivat riittävän suurissa määrissä altistaa eläimiä syövälle. Toki muovijäte ja mikromuovit ovat luonnolle valtava ongelma muutenkin.

Aihetta on tutkittu niukalti ehkä siksikin, että villieläinten kasvaimet tuntuvat melko pieneltä asialta, kun ilmasto lämpenee ennätystahtia ja lajeja katoaa planeetalta nopeammin kuin koskaan ennen. Syöpäsairaudet ovat silti yksi monista tekijöistä, jotka voivat rampauttaa eläinpopulaatioiden hyvinvointia ja heikentää niiden toipumiskykyä kriiseistä.

”Villieläinten syöpäkasvaimet ovat täysin unohdettu tutkimusala, ja haluamme herätellä tutkimusta tästä aiheesta”, kertoo evoluutiobiologi Mathieu Giraudeau Arizonan osavaltionyliopistosta tiedotteessa.

Syövän kehitys on monen tekijän summa. Yksi riskitekijä on geneettisen monimuotoisuuden romahtaminen, kun ahtaalle ajetut eläinpopulaatiot pienenevät. Samalla eläimistä voi tulla herkempiä tauteja ja syöpää aiheuttaville tekijöille, joita ne elinympäristössään kohtaavat.

Jopa niinkin kaukaa haetulta tuntuva asia kuin valosaaste saattaa altistaa eläimiä syövälle. Jatkuvasti valaistuilla alueilla elävien eläinten melatoniinin ja muiden hormonien tuotannon häiriintyminen voi periaatteessa johtaa jopa syöpien kehitykseen samalla tavoin kuin ihmisilläkin. Yöaikainen valoaltistus etenkin vuorotyötä tekevillä naisilla on yhdistetty kohonneeseen rintasyöpäriskiin.