Hymy ja yrmeä ilme jakaantuvat epätasaisesti sukupuolten kesken. Kuva: Kimmo Taskinen
Hymy ja yrmeä ilme jakaantuvat epätasaisesti sukupuolten kesken. Kuva: Kimmo Taskinen

Naiset hymyilevät jopa kolmanneksen useammin kuin miehet.

Naiset näyttävät tunteita enemmän kuin miehet, kuuluu yleinen stereotypia. Se osuu kuitenkin vain osittain oikeaan.

Tarkkaan ottaen naiset kyllä ilmaisevat ja kenties kokevatkin tunteita enemmän, mutta se ei koske ihan kaikkia tunteita. Stereotypiaa tarkempi kuva paljastuu uudesta tutkimuksesta, jossa seurattiin miesten ja naisten tunnereaktioita kasvoilta samalla, kun he katsoivat erilaisia televisiomainoksia.

Mainosfilmien aiheet vaihtelivat koiranruoasta suklaapatukoihin ja pikaruoasta kosmetiikkaan. Yli kaksi tuhatta miestä ja naista viidessä maassa katseli mainoksia kotonaan, ja webbikamera kuvasi heidän ilmeitään. Automaattinen tunteiden analyysiohjelma luokitteli ja laski, mitä tunteita ihmisten kasvoilla välähteli.

Naisten kasvot ilmaisivat ylipäätään enemmän tunteita kuin miesten, eritoten myönteisiä tunteita.

Naisten tiedetään useiden tutkimusten mukaan hymyilevän enemmän kuin miesten. Niin kävi tälläkin kertaa. Mainoksia katsellessaan naisten suut vetäytyivät hymyyn 32 prosenttia useammin kuin miesten. Naisten hymyt myös kestivät pidempään.

Juuri hymyn määrässä naiset ja miehet poikkesivat toisistaan eniten.

Ikävänsävyisissä tunteissakin löytyi eroja. Naisten kasvoilla oli hieman useammin ilme, joka vetää kulmat yhteen ja samalla ylös. Tämä ilme ilmaisee tunnetutkijoiden mukaan surua tai pelkoa.

Miehet kurtistivat kulmiaan jonkin verran useammin kuin naiset. Se on suuttumuksen tai vihan yleismaailmallinen ilmaus. Tutkijat tosin myöntävät, että kulmien kurtistus voi tässä tapauksessa kertoa myös mainosvideoiden katselijoiden keskittymisestä tai hämmennyksestä.

Suuttumus on muissakin tutkimuksissa useammin miesten tunne. Naiset hillitsevät vihan ilmaisemista todennäköisemmin kuin miehet.

Sukupuolierot olivat samankaltaiset kaikissa maissa, joissa tutkimus tehtiin, eli Ranskassa, Britanniassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Saksassa. Tosin erojen suuruus heitteli.

Tutkijat uskovat, että sukupuolierot tunteiden ilmaisussa johtuvat osittain miehiin ja naisiin kohdistuvista erilaisista odotuksista.

Naisilla on suurempi sosiaalinen paine positiivisuuteen. Esimerkiksi tyttöihin kohdistetaan monissa maissa enemmän onnellisuuden odotusta kuin poikiin.

Positiivisuuden vaatimus ei kuitenkaan selitä surun tai pelon tunteita, jotka niin ikään olivat hieman yleisempiä naisilla. Tulos sopii silti aiempiin löydöksiin.

Tutkimusten mukaan tyttöjen odotetaan enemmän osoittavan sisäänpäinkääntyneitä kielteisiä tunteita kuten surua, pelkoa, huolta, häpeää ja syyllisyydentunnetta. Nämä tunteet voivat osittain liittyä naisen perinteiseen hoivaajan rooliin.

Poikien taas odotetaan useammin ilmaisevan ulospäinsuuntautuneita tunteita, kuten vihaa tai suuttumusta. Suuttumus saattaa liittyä hallitsevaan asemaan, jota stereotyyppiset käsitykset tarjoavat miehelle.

Tutkimuksen julkaisi PlosOne.

Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota
Ihotulosteen anturin voi pestä pois vedellä. Kuva: McAlpine group / University of Minnesota

”Kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, kehuu tutkija.

Anturi on tulostettu ensi kertaa suoraan iholle 3d-tulostimella. Tällainen tuloste voi esimerkiksi aistia ympäristön kemiallisia aineita.

Tulosteeseen voi liittää aurinkokennot. Valmistajan eli Minnesotan yliopiston mukaan tekniikka sopisi esimerkiksi sotilaille.

”Tulostimen voi ottaa repusta ja printata sillä anturin tai muun elektroniikan suoraan iholle. Tulostin olisi kätevä kuin Sveitsin armeijan linkkuveitsi”, sanoo Minnesotan yliopiston apulaisprofessori Michael McAlpinen PhysOrg-verkkojulkaisussa.

Menetelmän julkaisi Advanced Materials -lehti. Yliopiston video näyttää, kuinka elektroniikka tulostuu iholle.

"Tämän voi tehdä kannettavalla ja kevyellä tulostimella, joka maksaa alle 400 dollaria (330 euroa)”, sanoo McAlpinen.

Tulostin mukautuu käden pieniin liikkeisiin konenäön avulla.

”Vaikka yrittäisi kuinka pitää kättä paikallaan, käsi liikkuu hieman. Kädet ovat muutenkin erilaisia”, sanoo McAlpinen.

Konenäkö seuraa käden liikkeitä pienten merkkipisteiden avulla. Tulostukseen laite käyttää mustetta, joka on valmistettu hopeahiutaleista. Se kovettuu huoneenlämmössä. Yleensä 3d-tulosteet täytyy kovettaa korkeissa lämpötiloissa.

Kun haluaa tulosteen pois kädestään, voi sen irrottaa pinseteillä tai huuhtoa pois vedellä.

Arkielämässä iholle printattavalla biotulosteella voisi hoitaa haavaa. Tutkijat ovat jo kokeilleet haavan hoitoa hiirillä.

Myös ihonsiirto voisi onnistua. Joskus iholle ehkä tulostuu ”biomustetta”. Musteessa on uusia ihosoluja, jotka korvaavat sairaan ihon.

Tietoisuus ei ole vakaa tila vaan vaihtelee alati. Se tarjoaa tilaisuuksia oudoille aistimuksille. Kuva: iStock

Muinaisen kalliotaiteen kuvajaiset tuotti muuntunut tietoisuus. Se syntyy meidänkin aivoissamme.

Kalliotaidetta tehtiin kaikilla asutuilla mantereilla kymmeniätuhansia vuosia. Suomestakin sitä tunnetaan yli viidentuhannen vuoden takaa.

Jos olet joskus katsellut kuvia näistä maalauksista tai uurroksista, olet varmaan pannut merkille, kuinka samankaltaisia ne ovat maailman eri puolilla.

Kaikkialla kiveen on laadittu ristikoita, siksakkeja, aaltoviivoja, täpliä, kaaria ja spiraaleja. Yhtä lailla yleismaailmallisia ovat eläimet, ja joka puolella on kuvattu paljon myös ihmisiä.

Ihmisissä huomiota kiinnittää yhtäläinen kahtalaisuus. Osa toimittaa selvästi arkisia askareita, osa kokee jotain yliluonnollista. Heillä saattaa olla linnun pää, peuran sarvet tai leijonan häntä.

Menneisyytemme tutkijoilla on selitys samankaltaisuuteen. Se löytyy aivoistamme.

Tietoisuus on universaali

Tietoisuuden syvintä olemusta etsitään yhä, mutta yksi asia näyttää selvältä: aivomme tuottavat kaikille yhteistä tajunnan sisältöä.

Esihistoriallista ihmismieltä tutkiva Steven Mithen laskee, että universaali tietoisuus syntyi noin 50 000–60 000 vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun meidän nykyisten ihmisten esivanhemmat purkautuivat Afrikasta maailmalle. Silloin aivorakenteissa tapahtui muutoksia, jotka mahdollistivat uudet kollektiiviset innovaatiot.

Kalliotaiteessa tämä näkyy aiheiden samanlaisuutena.

Yhteiset sisällöt syntyvät muuntuneessa tietoisuuden tilassa, jossa aivot tuottavat kuvia ihan itsestään, ilman visuaalisia ärsykkeitä. Tutkijat kutsuvat sisäsyntyisiä aistimuksia entoptisiksi kuviksi, mutta he eivät osaa vielä sanoa, miten aivot niitä tarkkaan ottaen tekevät. Se tiedetään, että havainnot etenevät vaiheissa abstrakteista kuvioista hallusinaatioihin ja että aivot ovat mukana laajalti.

Kuka vain voi kokea

Myös se on käynyt tutkimuksissa ilmi, että entoptisia havaintoja voi syntyä kenen tahansa päässä.

Tilaisuuksia tarjoaa tietoisuuden häilyvyys. Tajuntamme ei näet ole vakaa vaan vaihtelee tilasta toiseen. Erityisen altis harha-aistimuksille tietoisuus on silloin, kun se on kääntynyt sisäänpäin, itseen.

Entisaikain samaanit näkivät oman kulttuurinsa pyhiä ja pahoja, me voimme nähdä enkelin, kuolleen omaisen tai hirviön. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yliluonnolliset aistimukset ovat yleisiä. Sellaisen on kokenut joka toinen maailman ihminen.

 

Lue lisää

Huhtikuun Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa kalliotaidetta tutkiva psykologi Mauno Niskanen valaisee universaalin tietoisuuden ja entoptisten aistimusten syntyä.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa paperilehti tai iPad-digilehti.

Jos olet Sanoman jonkin aikakauslehden tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi Digilehdet-palveluun.

Ellet ole vielä aktivoinut digilukuominaisuutta, tee se osoitteessa https://oma.sanoma.fi/aktivoi/digilehdet. Aktivoinnin jälkeen pääset kirjautumaan suoraan digilehdet.fi-palveluun.

Ellet ole tilaaja, voit hyödyntää maksutonta tutustumistilausta, joka tarjoaa neljän viikon lukuoikeuden Tiede-lehden artikkeleihin.

Pääset tekemään tilauksen klikkaamalla tätä artikkelilinkkiä.