Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Miehet olivat naisia tyytymättömämpiä ulkonäköönsä, mikäli mittarina oli lihaksikkuus.

Ihmiset ovat entistä pulskempia, mutta naiset eivät ole niin kriittisiä ulkomuotonsa suhteen kuin ennen. Miehissä vastaavaa muutosta ei ole, ovat yhdysvaltalaiset tutkijat huomanneet.

Maailma lihoo. Kymmenen vuoden päästä jo joka viides aikuinen on lihava.

Tästä huolimatta naiset ovat paremmin sinut painonsa kanssa kuin ennen, havaitsivat asiaa tutkineet yhdysvaltalaiset tutkijat.

“Vaikka naiset ovat säännönmukaisesti tyytymättömämpiä kehoonsa kuin miehet, tyytymättömyys on 31 vuodessa lientynyt”, tutkija Bryan Karazsia Woosterin yliopistosta sanoo.

1990-luvulla ennustettiin, että kävisi toisin. Tuolloin kilojaan karsastavien naisten määrä oli nimittäin kasvussa.

Karazsia kollegoineen kartoitti ihmisten mielipiteitä kehostaan ja niiden muutoksia aihetta ruotineen yli 250 tutkimuksen avulla. Katsaus kattoi yli sadantuhannen miehen ja naisen näkemykset vuosilta 1981–2012.

Naisten tyytyväisyys vaa’an lukemaan koheni tuona aikana, miesten sen sijaan pysyi samana.

Koska miesten kehon pulmat eivät välttämättä liity painoon vaan lihaksiin, tutkijat tekivät myös toisen meta-analyysin. Siinä käytiin läpi 81 tutkimusta, joihin osallistui 23 000 ihmistä 14 vuoden aikana.

Paljastui, että miehet olivat naisia tyytymättömämpiä ulkonäköönsä, mikäli mittarina oli lihaksikkuus. Tämän seikan suhteen näkemykset eivät ole juuri muuttuneet.

Aineistoissa oli mukana myös eurooppalaisia.

“Otoksessa ei valitettavasti ollut tutkimuksia Suomesta, mutta Ruotsista ja Norjasta oli”, Karazsia kertoo. Maailmankolkka tai ihmisen ikä ei vaikuttanut tuloksiin, hän sanoo.

“Uskon, että tutkimus pätee myös Suomen sosiokulttuurisiin muutoksiin, siinä määrin kuin eurooppalaiset suuntaukset ovat samanlaisia kuin Suomessa”, Karazsia arvelee.

Tutkijat myöntävät hieman hämmästyneensä tuloksista.

“Yhdysvalloissa, missä useimmat läpikäymämme tutkimukset on tehty, ihmiset ovat fyysisesti suurempia kuin koskaan ennen. Yli kaksi kolmasosaa amerikkalaisista aikuisista on ylipainoisia tai lihavia. Olisi siis voinut odottaa, että nyrpeys kehonkuvasta olisi lisääntymässä. Vaan asia olikin päinvastoin”, Karazsia toteaa.

Hän sanookin olevansa varovaisen toiveikas sen suhteen, että sosiaalinen paine olla tietynkokoinen tai -mallinen hälvenisi. Muutosta ovat hänen mukaansa edistäneet muun muassa medioissa esiintyvät roolimallit. Ne eivät enää taivu perinteisiin hoikkuuden vaatimuksiin.

Karazsia esitteli tuloksiaan Amerikan psykologisen seuran vuosikokouksessa Denverissä Coloradossa. Tutkimusta ei ole vielä julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä.

Uuden tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan estää vähemmillä päästörajoituksilla kuin on arvioitu.

Ilmastomuutoksen estäminen on helpompaa kuin tiedeyhteisö on aiemmin arvioinut, väittää uusi tutkimus.

Maailman maat sopivat Pariisin ilmastosopimuksessa tavoitteesta, jonka mukaan maapallon lämpeneminen pidetään 1,5 asteessa tällä vuosisadalla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että tavoite on käytännössä mahdotonta saavuttaa.

Uusi tutkimus päätyy kuitenkin toiveikkaampaan tulokseen. Kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseen tarvitaankin vähemmän toimia ja päästörajoituksia kuin on uskottu, jos Oxfordin yliopiston Richard Millarin ja kumppaneiden laskelmat pitävät paikkansa.

Millarin ryhmä katsoo, että hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n ennusteet ovat yliarvioineet ihmisen osuutta ilmaston lämpenemiseen.

He itse päätyivät siihen, että ihmisen toimet ovat lämmittäneet ilmastoa 0,9 astetta 1800-luvun puolivälistä alkaen. Arvio on 0,3 astetta pienempi kuin hallitusten välisen ilmastopaneelin malleissa. Tämä tuo lisää liikkumavaraa hillintätoimiin.

Ryhmä laski Nature Geoscience -lehdessä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja ihmiskunta voisi päästää vielä ilmaan, niin että lämpeneminen ei ylittäisi 1,5 astetta.

Tulos oli, että päästöjä saa olla jopa kolminkertainen määrä siitä, mitä IPCC on arvioinut. Puolentoista asteen lämpenemien sallisi 250–540 gigatonnia lisää hiiltä ilmakehään.

Vaikka ihmiskunta näyttäisi pääsevän helpommalla, edessä on silti kovia ponnisteluja päästöjen vähentämiseksi.

”Pariisin 1,5 asteen tavoite ei ole mahdoton. Se on vain hyvin vaikea”, kommentoi Millar Naturen uutisjutussa.

Päästöjä pitäisi joka tapauksessa vähentää uuden ennusteen mukaan enemmän kuin mihin maat ovat tähän mennessä sitoutuneet.

Ilmatieteen laitoksen professori Ari Laaksonen epäilee, että uusi tutkimus tulee herättämään vielä tieteellistä kiistaa.

”Tutkimus perustuu aika suoraviivaiseen tilastolliseen ajatteluun”, Laaksonen sanoo.

Hän muistuttaa, että Millarin ryhmän käyttämistä lukuisista ilmastomalleista kolmasosa edelleen ennustaa, että 1,5 asteen tavoitteeseen on käytännössä mahdotonta päästä, vaikka otetaan huomioon 0,3 asteen korjaus.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan pelaamisen houkutus vähentää nuorten miesten muttei vanhempien miesten tai naisten työtunteja.

Tietokonepelit ovat kehittyneet niin hyviksi, että ne ovat houkutelleet nuoria miehiä vähentämään työntekoaan ja panostamaan vapaa-aikaan. Näin on käynyt ainakin Yhdysvalloissa tuoreen tutkimuksen mukaan.

Tämän vuosituhannen aikana Yhdysvalloissa nuorten, 21–30-vuotiaiden miesten keskimääräinen vuosityöaika on pienentynyt yli kahdellasadalla tunnilla vuodessa. Se on 40 tuntia enemmän kuin heitä vanhemmilla, 31–55-vuotiailla miehillä.

Työntekoa vähensi talouden alamäki, mutta se ei ole ainut syy.

Princetonin yliopiston Mark Aguiar ja työtoverit huomasivat, että työn kysynnän pienenemisen ohella muutoksen takana on nuorilla miehillä myös entistä viettelevämpi vapaa-aika.

Vapaa-ajassa nuoria miehiä näyttää kiehtovan eritoten yhä paremmiksi kehittyneiden tietokonepelien pelaaminen. Se on tutkijoiden mukaan erityisesti heille arjen ylellisyyttä.

Vuosina 2004–15 nuorten miesten viikoittainen vapaa-ajan määrä kasvoi 2,3 tuntia. Suurin osa eli noin 60 prosenttia tästä lisäyksestä kului pelaten, laskee tutkimusryhmä Yhdysvaltain taloustutkimuskeskuksen NBER:n julkaisemassa raportissaan.

Sitä vastoin naiset ja vanhemmat miehet käyttivät omasta lisääntyneestä vapaa-ajastaan vain pienen osan pelaamiseen.

Kaiken kaikkiaan nuoret miehet lisäsivät runsaassa kymmenessä vuodessa pelaamistaan noin sadalla tunnilla vuodessa. Se merkitsee 50 prosentin lisäystä.

Pelaaminen selittää tutkimuksen mukaan 23–46 prosenttia nuorten miesten työpanoksen vähenemisestä. Myös nuorten naisten työtunnit ovat aavistuksen laskeneet pelaamisen takia.

Tutkijat arvioivat, että myös muissa teollisuusmaissa pelaaminen on voinut syödä työhaluja. Heidän mukaansa pelaaminen ja siinä kehittyminen voivat tarjota niin paljon nautintoa, että sillä voi olla pysyviä vaikutuksia työn tarjontaan.

Suomessa ei ole tiettävästi tutkittu vapaa-ajan houkutusten vaikutusta siihen, kuinka paljon työtä tehdään.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Taskisen mukaan nuorten miesten säännöllinen työaika on vaihdellut suhdanteiden mukaan mutta selvää laskua tai nousua ei ole ollut.

”Säännöllinen työaika pohjautuu useimmiten työsopimukseen. Halukkuuteen tehdä ylitöitä voi tietysti vaikuttaa se, että vapaa-ajan toiminnot ovat nousseet vaihtoehtona houkuttelevammaksi”, Taskinen toteaa.

Taskinen kuitenkin kysyy, miksi tietokonepelaamien vasta nyt korvaisi työntekoa, sillä ovathan tietokonepelit aina kiehtoneet niiden pelaajia.