Alkoholin kieltolaki purettiin Suomessa 1932 pitkälti naisten mielipiteen takia.

Keväällä 1931 peräti 120 000 naista allekirjoitti addressin, jossa vastustettiin alkoholin kieltolakia. Se oli tärkeimpiä syitä siihen, että vuodesta 1919 voimassa olleesta kieltolaista järjestettiin kansanäänestys, paljastaa Aija Kaartisen Helsingin yliopistossa 4.2 tarkastettava väitöstutkimus.

"Yli 65 prosenttia äänestykseen osallistuneista naisista halusi purkaa kieltolain kokonaan", Kaartinen sanoo.

Hänen mukaansa kieltolain kumoamisessa ei kuitenkaan ollut kysymys siitä, että naiset halusivat itse vapaasti ja laillisesti juoda. "Maalais- ja työläisnaisille se ei missään tapauksessa ollut sopivaa", Kaartinen toteaa.

Sen sijaan olennaista oli se, millaisen alkoholipolitiikan uskottiin minivoivan haitat.

"Kieltolailta odotettiin paljon: ei riittänyt, että kieltolaki hillitsi alkoholinkulutusta vaan sen uskottiin lopettavan se lähes kokonaan. Tätä se ei sitten tehnytkään. Kieltolakia vastustaneiden naisten mukaan laki ei estänyt miesten juoppoutta vaan lisäsi sitä ja jopa levitti juomatapaa naisiin ja nuorisoon."

Lain vastustajat  huomauttivat kieltolain myös raaistaneen juomatapoja: juomat juotiin väkevämpinä sekoituksina kuin ennen. Tästä seurasi syvempi humalatila ja enemmän väkivaltaa ja rikoksia. 1930-luvun alussa Suomessa oli paljon henkirikoksia. "Aikalaiset syyttivät tästä kieltolakia, vaikka syitä oli muitakin. Myös juomisen siirtymistä kapakoista kodin piiriin pidettiin pahana, koska näin juominen tapahtui perheissä lasten nähden."

Kieltolaki myös maksoi liikaa. Kieltolain aikana valtio ei saanut alkoholiverotuloja ja toisaalta kieltolain valvonta oli huomattavasti ennakoitua kalliimpaa.  Kieltolakikeskusteluun osallistuneet naiset näkivät usein tilanteen perheen talouden kannalta: välttämättömyystavaroiden korkeaa verotusta pidettiin osin kieltolain syynä. "Ajateltiin, että kieltolain poistaminen halventaisi hintoja ja keventäisi verotusta. Kieltolakihan kumottiin juuri 1930-luvun syvän laman aikana, jolloin niin yksittäiset perheet kuin Suomen valtiokin olivat suurissa rahavaikeuksissa."

Naisten kieltolakikeskustelu oli Kaartisen myös keskustelua moraalista. Vastustajien mukaan kieltolain yleiseksi käynyt rikkominen heikensi kansan moraalia yleensä ja muidenkin lakien kunnioitusta. Juomista oli lähes yhtä paljon kuin ennenkin, vaikka alkoholikauppa olikin laitonta. Tämä oli kestämätön tilanne.

Mediassa ja järjestöissä puolustettiin raittiutta ja kieltolakia lähes kieltolakiajan loppuun saakka. Julkisesti kieltolaista esitetyt mielipiteet olivat kuitenkiin ristiriidassa yksityisesti ja seurapiirijulkisuudessa esitettyjen näkemysten kanssa.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta.

Nykyihminen Homo sapiens kehittyi Afrikassa, mistä noin 60 000 vuotta sitten levittäytyi Aasian ja Euroopan puolelle joukko, josta kaikki nykyiset ei-afrikkalaiset polveutuivat.

Näin ihmislajin tarinaa on kerrottu koulukirjoissa ja tiedeuutisissa vuosien ajan. Nyt siihen on aika tehdä päivitys, toteavat alan asiantuntijat Science-lehdessä .

Arvostetun Max Planck -instituutin ja Hawaijin yliopiston tutkijat kokosivat analyysissaan yhteen joukon löytöjä, jotka on tehty Aasiassa aivan viime vuosina. Niistä saadut tutkimustulokset eivät sovi yhteen vanhan kertomuksen kanssa.

Esimerkiksi Keski- ja Etelä-Kiinasta on löydetty nykyihmisen jäänteitä, jotka on ajoitettu 70 000–120 000 vuotta vanhoiksi.

Löydöt Kaakkois-Aasiasta ja Australiasta viittaavat siihen, että nykyihminen ehti häärätä sielläkin jo ennen kuin lajimme vanhan teorian mukaan oli edes astunut jalallaan Afrikan ulkopuolelle.

Tutkijat esittävät, että nykyihminen vaelsi ulos Afrikasta useaan otteeseen. Ensimmäisen seurueen lähdöstä on noin 120 000 vuotta, siis kaksi kertaa pidempi aika kuin mitä ennen otaksuttiin.

Heidän jälkeensä muuttajia on ollut useita, kunnes suurin Afrikasta muutto nähtiin 60 000 vuotta sitten.

Jokin vanhassa tarinassa sentään pitää kutinsa: kaikki kansat Afrikan ulkopuolella polveutuvat tuosta viimeksi mainitusta joukkiosta. Syystä tai toisesta aiemmin lähteneiden ihmisten suvut ovat sammuneet.

”Varhemmin kuin 60 000 vuotta sitten Afrikasta levittäytyneet ihmiset olivat todennäköisesti pieniä metsästäjä-kerääjien ryhmiä. Ainakin jotkin näistä varhaisista levittäytyjistä jättivät vähäisiä geneettisiä jälkiä nykyisiin ihmispopulaatioihin”, selittää tutkimustiedotteessa professori Michael Petraglia Ihmisen historian Max Planck -instituutista.

Analyysissaan tutkijat liittävät tarinaan myös viimeaikaisissa geenitutkimuksissa saadut tiedot siitä, että nykyihminen pariutui sukulaislajiensa kanssa Afrikasta lähdettyään.

Nykyihmisiltä on tunnistettu niin neandertalien kuin denisovanihmisten geenejä sekä näiden lisäksi vielä tunnistamattoman ihmislajin perimää.

Tutkijoiden mukaan risteytyminen tapahtui Aasiassa, missä lajeillamme oli mahdollisuus kohdata oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa.

Alaisiaan kuunteleva ja vaatimattomasti käyttäytyvä pomo parantaa alaisten luovuutta, osoitti kiinalaisyrityksissä tehty tutkimus.

Esimiehen kannattaa rohkeasti myöntää omat virheensä ja olla vaatimaton suhteessa alaisiinsa, osoittaa uusi yhdysvaltalais-kiinalainen tutkimus.

Ohion osavaltionyliopiston liiketalouden apulaisprofessori Jasmine Hun johtamassa tutkimuksessa tarkasteltiin johtajan käytöksen vaikutusta alaisten luovuuteen kiinalaisissa it-alan yrityksissä ja nii.

Esimiehen kuunteleva ja vaatimaton käytös lisäsi tiimin luovuutta tilanteissa, joissa valtaetäisyys on pieni eli johtaja osallistuu läheisesti alaisten työhön ilman, että välissä on suurta hierarkiakuilua.

”Tällaiset johtajat helpottivat tiedon jakamista tiimin jäsenten välillä, mikä taas johti uudenlaisten ratkaisujen rohkeampaan etsimiseen”, tutkija Hu sanoo Ohion yliopiston tiedotteessa.

Kun valtaetäisyys on suuri eli johtajat ovat hyvin erillään työntekijöistä, esimiesten nöyrä käytös saatetaan nähdä jopa heikkouden merkkinä. Tässä tapauksessa nöyrä käytös alaisia kohtaan saattoi horjuttaa tiimin vakauden tunnetta. Tiimi on kenties tottunut siihen, että esimies on hallitseva ja linjaa asiat jämäkästi.

Tutkimuksessa työntekijät saivat itse arvioida johtajansa nöyryyttä tai vaatimattomuutta kuusiportaisella asteikolla. Heiltä kysyttiin muun muassa, kuinka avoin pomo heidän mielestään on palautteelle.

Valtaetäisyyttä taas mitattiin muun muassa kysymällä työntekijöiltä, uskaltavatko he ottaa esimiehen kanssa puheeksi sen, että esimerkiksi tiimin suoritus ei vastaa tavoitteissa määriteltyä. Jos tällainen vuorovaikutus on vaikeaa, tutkijat määrittelivät valtaetäisyyden suuremmaksi.

Tutkimuksen julkaisi Journal of Applied Psychology.

Kysely

Onko sinulla hyvä esimies?