Alkoholin kieltolaki purettiin Suomessa 1932 pitkälti naisten mielipiteen takia.

Keväällä 1931 peräti 120 000 naista allekirjoitti addressin, jossa vastustettiin alkoholin kieltolakia. Se oli tärkeimpiä syitä siihen, että vuodesta 1919 voimassa olleesta kieltolaista järjestettiin kansanäänestys, paljastaa Aija Kaartisen Helsingin yliopistossa 4.2 tarkastettava väitöstutkimus.

"Yli 65 prosenttia äänestykseen osallistuneista naisista halusi purkaa kieltolain kokonaan", Kaartinen sanoo.

Hänen mukaansa kieltolain kumoamisessa ei kuitenkaan ollut kysymys siitä, että naiset halusivat itse vapaasti ja laillisesti juoda. "Maalais- ja työläisnaisille se ei missään tapauksessa ollut sopivaa", Kaartinen toteaa.

Sen sijaan olennaista oli se, millaisen alkoholipolitiikan uskottiin minivoivan haitat.

"Kieltolailta odotettiin paljon: ei riittänyt, että kieltolaki hillitsi alkoholinkulutusta vaan sen uskottiin lopettavan se lähes kokonaan. Tätä se ei sitten tehnytkään. Kieltolakia vastustaneiden naisten mukaan laki ei estänyt miesten juoppoutta vaan lisäsi sitä ja jopa levitti juomatapaa naisiin ja nuorisoon."

Lain vastustajat  huomauttivat kieltolain myös raaistaneen juomatapoja: juomat juotiin väkevämpinä sekoituksina kuin ennen. Tästä seurasi syvempi humalatila ja enemmän väkivaltaa ja rikoksia. 1930-luvun alussa Suomessa oli paljon henkirikoksia. "Aikalaiset syyttivät tästä kieltolakia, vaikka syitä oli muitakin. Myös juomisen siirtymistä kapakoista kodin piiriin pidettiin pahana, koska näin juominen tapahtui perheissä lasten nähden."

Kieltolaki myös maksoi liikaa. Kieltolain aikana valtio ei saanut alkoholiverotuloja ja toisaalta kieltolain valvonta oli huomattavasti ennakoitua kalliimpaa.  Kieltolakikeskusteluun osallistuneet naiset näkivät usein tilanteen perheen talouden kannalta: välttämättömyystavaroiden korkeaa verotusta pidettiin osin kieltolain syynä. "Ajateltiin, että kieltolain poistaminen halventaisi hintoja ja keventäisi verotusta. Kieltolakihan kumottiin juuri 1930-luvun syvän laman aikana, jolloin niin yksittäiset perheet kuin Suomen valtiokin olivat suurissa rahavaikeuksissa."

Naisten kieltolakikeskustelu oli Kaartisen myös keskustelua moraalista. Vastustajien mukaan kieltolain yleiseksi käynyt rikkominen heikensi kansan moraalia yleensä ja muidenkin lakien kunnioitusta. Juomista oli lähes yhtä paljon kuin ennenkin, vaikka alkoholikauppa olikin laitonta. Tämä oli kestämätön tilanne.

Mediassa ja järjestöissä puolustettiin raittiutta ja kieltolakia lähes kieltolakiajan loppuun saakka. Julkisesti kieltolaista esitetyt mielipiteet olivat kuitenkiin ristiriidassa yksityisesti ja seurapiirijulkisuudessa esitettyjen näkemysten kanssa.