Maantielle asteleva hirvi voi yllättää autoilijan. Kuva: Ilkka Mäkinen
Maantielle asteleva hirvi voi yllättää autoilijan. Kuva: Ilkka Mäkinen

Aivojen taustahäly vähenee ajankohtina, joina petojen havaitseminen on ollut elinehto.

Autoilijat tietävät, kuinka rasittavaa on illan hämyssä maantiellä tarkkailla tien reunoja auton eteen syöksyvän hirvieläimen varalta.

Terveen ihmisen näkökyky on kuitenkin ainakin aivojen puolesta tarkimmillaan juuri tuolloin – sekä illalla että aamulla noin kahdeksan aikoihin.

Näin sanoo saksalaisen Goethe-yliopiston tutkijoiden johtama ryhmä Nature Communications -tiedejulkaisussa.

Tutkijat tarkastelivat 14 miespuolisen koehenkilön aivojen aktiivisuutta magneettikuvauslaitteella sekä levossa että heidän suorittaessaan tehtäviä.

Ihmisen aivoissa säkenöi jatkuvasti, mutta kuvauksessa huomattiin, että aivojen näkökeskuksessa esiintyi vähemmän taustahälyä aamulla ja illalla.

Sitten koehenkilöiden piti yrittää nähdä tietokoneen ruudulla himmeästi välkkyvä oranssi risti. Näkötesti tehtiin kolmen tunnin välein, aamukahdeksasta iltayhteentoista.

Koehenkilöt erottivat ristin paremmin juuri niinä aikoina, kun näkökeskuksessa oli kuvausten perusteella vähemmän hälinää. Siis aamukahdeksalta ja iltakahdeksalta.

Muina vuorokaudenaikoina henkilöt näkivät ristin keskimäärin 30 kertaa 33:sta, mutta illalla ja aamulla keskimäärin 32 kertaa 33:sta. Ero ei siis ole suuren suuri, mutta tilastollisesti merkitsevä.

”Aivosi herkistyvät. Heikko signaali erottuu paremmin”, selittää tohtori Christian Kell Goethe-yliopiston kognitiivisen neurotieteen tutkimusryhmästä New Scientist -lehdelle.

Näköaistin lisäksi myös kuulo- ja tuntoaistin välittämiä signaaleja käsittelevät aivoalueet näyttävät rauhoittuvan samoihin aikoihin vuorokaudesta.

Vuosituhannen vaihteessa Cortex-lehdessä julkaistu tutkimus havaitsi, että kuuloaisti näyttää herkistyvän varhain aamusta ja myöhään illalla. Vanha tutkimus perustui kuitenkin vain seitsemän koehenkilön tarkkailuun.

Tutkijat kirjoittavat tutkimuksen päätelmissä, että aivot ehkä ”harhailevat” vähemmän noihin vuorokauden aikoihin, mikä saa ne poimimaan heikot ärsykkeet tavallista helpommin.

Selitys voi hyvinkin löytyä evoluutiosta. Ihminen on näkökykyynsä vahvasti tukeutuva päiväaktiivinen laji, ja etenkin hämärissä on ollut elintärkeää erottaa uhkaavat petoeläimet.