Kuva: Wikimedia Commons
Kuva: Wikimedia Commons

Hiiret pystyivät pelästymään pöllöä.

Sokeat hiiret on saatu näkemään valoa geenihoidolla, kertoo New Scientist. Pigmenttiä tuottavan geenin saaneet hiiret pakenivat kokeissa, kun pöllön kuva laitettiin syöksymään sitä kohti.

"Ainakin voimme sanoa, että hiiret reagoivat pöllöön samalla tavalla kuin heikkonäköiset hiiret. Täysin sokeat hiiret eivät pakene", kommentoi Manchesterin yliopiston Rob Lucas, joka johtaa hoidon kehittänyttä ryhmää.

Hiiret erottivat kokeissa esineitä melko hyvin, mutta ei läheskään niin hyvin kuin kunnolla näkevät hiiret.Hoitoa saaneet hiiret erottivat mustia ja valkeita palkkeja, jotka olivat noin kymmenen kertaa paksumpia kuin ne, joita tavalliset hiiret näkevät.

Tällä kertaa ei yritetty korjata silmän tappi- ja sauvasoluja eikä harvinaisia perinnöllisen sokeuden muotoja, kuten edellisissä silmien geenihoidoissa. Sauva- ja tappisolut ovat soluja, jotka normaalisti tunnistavat valon ja muuntavat sen sähköisiksi signaaleiksi.

Uusi hoito keskittyi soluihin, jotka ovat syvemmällä silmän verkkokalvolla. Siellä on esimerkiksi gangliosoluja ja bipolaareja soluja. Ne vastaavat osaltaan näkösignaalin käsittelystä ja lähettävät niitä aivoihin.

Jos nämä solut saavat valoa aistivaa pigmenttiä, ne näemmä voivat jossain määrin korvata silmän sauva- ja tappisoluja.

Ryhmä injektoi hiiren silmään viruskuljettimen avulla geenin, joka tuottaa rodopsiinia. Se on valolle herkkä pigmentti, jonka avulla silmän sauvasolut havaitsevat kirkkautta.

Ihmiseen pigmenttiä päästään kokeilemaan ehkä viiden vuoden kuluessa.

"Tämä on paras esimerkki siitä, miten geenihoidolla voi yrittää hoitaa pitkälle edennyttä verkkokalvon rappeumaa", sanoo New Scientistille näöntutkija Robin Ali.

Hänen ryhmänsä on kokeillut geenihoitoja harvinaisiin silmäsairauksiin University Collegessa Lontoossa.

Tutkijat muistuttavat, että tällaisen hoidon kestosta ei ole takeita. Geenihoidon vaikutus voi hiipua vuosien aikana.

Tutkimuksen julkaisi Current Biology.