Tutkitut 1800-luvun suomalaiset elivät itse kasvatetulla lähiruoalla.
Tutkitut 1800-luvun suomalaiset elivät itse kasvatetulla lähiruoalla.

Sen sijaan hopealusikka suussa syntyminen auttaa.

Jos sikiö kehittyy nälkäoloissa, aineenvaihdunta jää nälkävaihteelle. Aikuisena tämä altistaa elintasosairauksille, mutta on oletettu, että se toisaalta auttaa sopeutumaan niukkuuteen. Nälkäsikiöiden sopeutumista aikuisiän nälkään ei kuitenkaan ollut tähän mennessä tutkittu. Nyt tutkittiin, eikä sopeutumisapua havaittu. Päin vastoin sikiöajan niukkuus heikentää niukoissa aikuisoloissa sekä terveyttä että hedelmällisyyttä, osoittaa Pnas-lehdessä julkaistu tutkimus.

Brittiläisessä Sheffieldin yliopistossa työskentelevä Virpi Lummaa kollegoineen hyödynsi tarkkoja suomalaisia kirkonkirjoja ja niiden perusteella kartoitti yli 3 000:n lounaissuomalaisen sopeutumista 1800-luvun nälkävuosiin. Tutkijat arvioivat syntymäaikaisen ruokatilanteen satolukujen perusteella ja seurasivat hengissäpysymistä ja lastentekoa aikuisiän nälkävuosien aikana.

Sikiö- ja vauvaiän niukkuus vähensi sekä naisten että miesten selviytymistä nälästä, ja naisilta väheni myös nälkäajan hedelmällisyys.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Nälän jalostavan vaikutuksen sijasta tutkimus siis tuki hopealusikkaoletusta: pulskimmissa oloissa syntyneet selvisivät myöhemmästä niukkuudesta parhaimmin. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla