Nälkäisenä hajuaisti herkistyy ruuan tuoksuille. Asialla on tietty neuropeptidi, jonka avulla voisi olla mahdollista lisätä tai vähentää ruokahalua.

Jokainen vatsa kurnien ruoan valmistumista odottanut tietää, että nälkäisenä arkinenkin sapuska tuoksuu usein aivan vastustamattoman hyvältä.

Sama pätee banaanikärpäsiin. Kun kärpäset ovat nälkäisiä, niistä tulee erityisen herkkiä niiden käyttämän ravinnon tuoksuille.

Kalifornian yliopiston tutkijat ovat onnistuneet jäljittämään banaanikärpästen hajuaistin herkistymisen insuliinin eritykseen sekä erääseen aivojen viestimolekyylinä toimivaan neuropeptidiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tutkijat pitivät banaanikärpäsiä nälässä ja havaitsivat, että banaanikärpästen hajuaisti oli herkimmillään neljä tuntia edellisen aterian jälkeen. Kun kärpänen oli nälkäinen, sen insuliinitaso putosi rajusti. Alhainen insuliini ja neuropeptidi yhdessä saivat aikaan herkistymiskäskyn hajuherkille neuroneille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Saman neuropeptidin tiedetään osallistuvan ruokahalun kontrolloimiseen ihmisillä. Tutkijoiden mukaan myös insuliini toimii banaanikärpäsissä täsmälleen samalla tavalla kuin ihmisissä. Voi siis olla, että tulos auttaa entistä paremmin ymmärtämään ihmistenkin ruokahalun ja syömiskäyttäytymisen syitä.

"Ihmisinä usein unohdamme, että ravinnon saannista oli alun perin kyse kahdesta asiasta: ravinnon löytämisestä ja sen syömisestä. Ravinto piti ensin etsiä tai saalistaa, joten myös hajuaistilla oli merkittävä rooli", huomauttaa tutkimusryhmän johtaja Jing Wang.

Etenkin länsimaissa ihmisen ravitsemusongelmana on enemmänkin se, että ruokaa on saatavilla yllin kyllin ja se on tehty tarkoituksella vähän liiankin houkuttelevaksi.

Tutkimusryhmä on jo jättänyt patenttihakemuksen menetelmästä, jolla insuliinireseptoria säätelemällä parannetteisiin vanhusten ruokahalua tai heikennettäisiin ylipainosta kärsivien ruokahalua. Menetelmää suunnitellaan sovellettavan myös karjankasvatuksessa.

Tutkimuksen julkaisi Cell Press.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla