Nanoantenni sisältää noin 100 nanometrin kokoisia  kultasauvoja piin pinnalla.
Nanoantenni sisältää noin 100 nanometrin kokoisia kultasauvoja piin pinnalla.

Uudella laitteella on lukuisia sovelluksia muun muassa valoilmaisimissa ja energianlouhinnassa. 

Teksasilaisen Ricen yliopiston tutkijat ovat onnistuneet rakentamaan nanokokoluokan laitteen, jossa yhdistyvät optisen antennin ja valodiodin ominaisuudet.

Optiset antennit keräävät ja kohdistavat valoa, valodiodi muuttaa valon säteilyenergian sähkövirraksi – nanoantenni tekee molemmat.

Tutkimusryhmä kasvatti kullasta noin sadan nanometrin kokoisia "antenneja" suoraan piisirulle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kun valon sähkömagneettiset aallot osuvat antenniin, kullan elektronien ja valon vuorovaikutuksesta syntyy elektronien värähtelypulsseja, joita kutsutaan pintaplasmoneiksi. Nämä energia-aallot hyppäävät kulta-antennista piihin, jossa niistä syntyy sähkövirta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keksinnöllä uskotaan olevan potentiaalia varsinkin valoilmaisimissa. Nanoantenni on erityisen herkkä infrapunavalolle ja tarjoaisi edullisen vaihtoehdon nykyisille kalliille infrapunailmaisimille.

Fotoniikassa eli optoelektroniikassa laite voisi korvata puolijohdepohjaiset valodetektorit ja alentaa näin valmistuskustannuksia.

Nanoantenneja voisi hyödyntää myös piipohjaisissa aurinkokennoissa ja uudenlaisissa energianlouhinnan sovelluksissa.

Energianlouhinnalla (englanniksi energy harvesting) tarkoitetaan ympäristössä olevan energian, tässä tapauksessa valon, valjastamista pienten laitteiden virran lähteeksi.

Tutkimuksen julkaisi Science-lehti. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla