Tunnelointimikroskooppi (STM), jolla saadaan kolmiulotteisia atomitason kuvia aineen pintarakenteesta. Kuva: Kristian Molhave
Tunnelointimikroskooppi (STM), jolla saadaan kolmiulotteisia atomitason kuvia aineen pintarakenteesta. Kuva: Kristian Molhave

Suomalais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä havaitsi, että vaikkei tietty nanohiukkastyyppi ole yksinään haitallinen, sen vuorovaikutukset voivat vahingoittaa soluja.

Nanohiukkasten terveysvaikutuksista ei tiedetä vielä paljoakaan, vaikka niitä käytetään jo laajalti esimerkiksi kosmetiikassa ja elintarvikkeiden pakkausmateriaaleissa.

Ilpo Vattulainen Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Emppu Salonen Teknillisestä korkeakoulusta ovat suomalais- ja yhdysvaltalaiskollegoineen selvittäneet, kuinka hiilen nanohiukkaset reagoivat solujen kanssa.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että soluviljelmät eivät häiriinny, kun ne altistetaan hiilen pallomaisille nanohiukkasille eli fullereeneille yksinään. Jos taas soluliuoksessa on fullereenien lisäksi gallushappoa, molekyylit järjestyvät yhdessä rakenteiksi, jotka sitoutuvat solujen pinnalle ja tappavat solut. Pelkkä gallushappo, jota esiintyy tanniinien rakenneosana monissa kasveissa, ei ole haitallista soluille.

Vaikka tutkimuksesta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä nanohiukkasten terveyshaitoista, se osoittaa, kuinka vaikeaa vaikutusten kartoittaminen on. Vaikka yksittäinen nanohiukkastyyppi ei näyttäisikään olevan myrkyllinen, sen vuorovaikutukset muiden elimistössä esiintyvien yhdisteiden, kuten gallushapon kaltaisten fenolihappojen kanssa voivat aiheuttaa vakavia ongelmia solujen toiminnalle. Nanohiukkas-biomolekyyliyhdistelmiä on suunnaton määrä, joten niiden systemaattinen tutkiminen on käytännössä mahdotonta.

Tutkimuksen julkaisi nanotieteen tutkimuslehti Small.