Darrin Pochan. Kuva: Kathy F. Atkinson
Darrin Pochan. Kuva: Kathy F. Atkinson

Tutkijat saivat synteettiset polymeerit järjestäytymään sylinterin muotoon.

Delawaren ja Washingtonin yliopistojen tutkijat saivat synteettiset polymeerit järjestäytymään sylinteriksi. Se on tuhat kertaa ihmisen hiusta ohuempi, joten sylinteri sopisi muun muassa ihmiskehon lääkitsemiseen.

"Koulittavina" olivat synteettiset molekyyliketjut, joita nimitetään möhkälepolymeereiksi. Ne muodostuvat kahdesta tai useammasta kemiallisesti erilaisesta osasta. Tällaisia molekyyliketjuja käytetään muun muassa muoveihin sekä kenkien kumipohjiin.

"Otimme osan, joka rakastaa vettä ja toisen, joka inhoaa sitä. Kun ne pannaan liuokseen, vettä karttavat osat yrittävät eroon vedestä. Näin syntyy erilaisia muotoja, joita kutsutaan miselleiksi", selittää tutkimusryhmän johtajiin kuuluva materiaalitieteen professori Darrin Pochan Delawaren yliopiston tiedotteessa.

Kyse on itsejärjestäytymisestä, joka on tuttu työkalu nanoteknologiassa. Tutkijoiden päämääränä on suunnitella molekyyli, jossa on kaikki tieto, mitä se tarvitsee muodostaakseen itsestään halutun kokoisen ja muotoisen.

Nyt molekyylit siis osaavat rakentaa itsestään sylintereitä. "On haastavaa tehdä jotain muuta kuin pallon muotoisia misellejä", Pochan toteaa.

"Jos esimerkiksi potilaan vereen ruiskutetaan lääkkeellä täytettyjä palloja, immuunisysteemi järjestäytyy eroon niistä suunnilleen päivässä. Jos sen sijaan lääke tarjoillaan pitkissä joustavissa sylintereissä, ne saattavat pysyä kehossa jopa viikkoja."