Uranus esittelee piirteitään avaruusteleskooppi Hubblen ja Voyager 2 -luotaimen tiedoista koostetuissa kuvissa. Planeetalla näkyy rengas ja revontulia. Kuva: Nasa
Uranus esittelee piirteitään avaruusteleskooppi Hubblen ja Voyager 2 -luotaimen tiedoista koostetuissa kuvissa. Planeetalla näkyy rengas ja revontulia. Kuva: Nasa

Ainoastaan Voyager 2 -luotain on nähnyt aurinkokunnan kaukaisimmat jättiplaneetat läheltä.

Nasa toivoo viimein saavansa luotaimen Uranusta kiertävälle radalle. Neptunus-luotain on myös suunnitteilla, kertoo tiedelehti New Scientist.

Näitä Saturnuksen takaisia jättiplaneettoja on tutkittu käytännössä vain kaukoputkilla. Ainoastaan Voyager 2 -luotain on käynyt Uranuksen ja Neptunuksen lähellä 1980-luvulla.

Luotain pyyhälsi vuonna 1986 Uranuksen ohi noin 80 000 kilometrin päästä ja löysi planeetalta kymmenen uutta kuuta sekä magneettikentän, josta ei ennen tiedetty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vuonna 1989 Voyager 2 ohitti Neptunuksen vain 5 000 kilometrin etäisyydeltä ja otti sinisestä jättiläisestä lähikuvan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uranus ja Neptunus ovat niin sanottuja jääjättiläisiä, joissa on vain vähäisiä määriä vetyä ja heliumia. Suurin osa löydetyistä eksoplaneetoista on Neptunuksen kokoisia ja kaltaisia.

Niiden muodostumista ja koostumusta ymmärretään vielä huonosti. Luotain voisi paljastaa tärkeää tietoa planeettojen kaasukehästä ja esimerkiksi Uranuksen kuista, joita on 27.

Uranus on monella tapaa erikoinen planeetta. Sen akseli on niin kallellaan, että planeetta kiertää Aurinkoa käytännössä kyljellään. Toinen navoista on aina Aurinkoon päin. Kaasukehässä tuulet puhaltavat 900 kilometriä tunnissa.

Luotain kiertäisi planeettaa ja pudottaisi kaasukehään erillisen tutkimuslaitteen planeetan koostumuksen mittaamiseksi.

Uranusta kiertävän luotaimen matka kestäisi 14 vuotta ja sen pitäisi toimia ydinvoimalla. Auringon säteily ei noin kaukana riitä aurinkopaneeleille. Nasan on ollut vaikea saada tarpeeksi plutoniumia luotaimiin, sillä sen rikastus oli kiellettyä. Vuodesta 2013 Nasa on saanut tuottaa sitä pieniä määriä.

Planeettojen kiertoaikojen takia luotaimia voidaan lähettää keskimäärin vain 12 vuoden välein. Jupiterin pitää asettua kohdalleen, jotta luotain voi kiepauttaa sen vetovoimasta lisävauhtia pidemmälle matkalle.

Laukaisuikkuna Uranukseen olisi avoinna juuri nyt, mutta sulkeutuu jo ensi vuonna. Planeetat ovat taas sopivasti linjassa vasta 2030-luvun alussa. Nasa toivoo saavansa Uranus-luotaimen matkaan tuolloin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla