Rosetta-luotaimen kuvassa näkyy 67P/Churyumov-Gerasimenko-komeetan kaksiosainen rakenne. Kuva: <span class="photographer">Esa</span>
Rosetta-luotaimen kuvassa näkyy 67P/Churyumov-Gerasimenko-komeetan kaksiosainen rakenne. Kuva: Esa

Nämä revontulet eivät näy paljaalle silmälle.

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa kertoo havainneensa komeetalta revontulia. Kyse on ensimmäisestä kerrasta, kun revontulia on havaittu planeettaa tai kuuta pienemmässä kohteessa.

Komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon revontulet ovat tosin valon ultraviolettispektrin puolella, joten niitä ei voi havaita paljaalla silmällä.

Havainnot tehtiin Euroopan avaruusjärjestön (Esa) Rosetta-luotaimessa olleilla Nasan instrumenteilla. Ne julkaistiin Nature Astromy -tiedelehdessä. Löydöstä kertoo myös Nasan verkkosivu.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Toisin kuin kuilla tai planeetoilla, Rosetan kiertämällä komeetalla ei ole magneettisia napoja tai magneettikenttää. Niinpä näiden revon­tulien syntymekanismi on hieman toinen kuin maapallolla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Komeetan revontulet syntyvät Auringosta tulevan hiukkasvirran eli aurinkotuulen irrottaessa ainesta komeetan pinnasta.

Tämä aine, joka on Nasan mukaan vettä, hiilidioksidia ja hiilimonoksidia, luo komeetan ympärille kaasupilven

Kaasupilveen osuessaan aurinkotuuli hajottaa sen molekyylejä ja vapauttaa samalla energiaa, joka sitten säteilee ympäristöönsä ultraviolettivalona.

Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth ei ole Nasan löydöstä täysin vakuuttunut.

”Havainto on kyllä kiinnostava, mutta minusta ultraviolettisäteilyn kutsuminen revontuliksi on harhaanjohtavaa”, Palmroth toteaa.

Perinteisesti revontulten on ajateltu syntyvän, kun aurinkotuuli virittää taivaankappaleiden kaasukehän molekyylejä.

Viritys purkautuu näkyvänä valona, mutta jättää kaasu­kehän molekyylit ennalleen.

Mekanismi vaatii toimiakseen magneettikentän, mutta sellaista ei ole 67P/Churyumov-Gerasimenkolla.

”Jos tämänkaltainen säteily lasketaan revontuliksi, revon­tulia tulee löytymään melkein kaikilta aurinkotuuleen joutuneilta kappaleilta.”

Palmrothin mukaan kiinnostavinta Nasan havainnossa ovatkin tarkat mittaukset 67P/Churyumov-Gerasimenkon kaasukehästä.

Ne Rosetta-luotain otti kiertäessään komeettaa 789 päivän ajan vuosina 2014–2016. Lopulta luotain ohjattiin törmäämään komeettaan.

Erikoisen muotoinen, kahdesta kappaleesta ja niitä yhdistävästä kapeammasta osasta muodostunut komeetta on kaikkien aikojen tarkimmin tutkittu komeetta. Rosetta myös lähetti komeetan pinnalle Philae-laskeutujan, joka teki mittauksia pinnalta.

Rosettassa ja Philaessa oli myös suomalaista tekniikkaa.

Patria suunnitteli ja rakensi Rosettan ulkorakenteen. Ilmatieteen laitos rakensi osan luotaimen instrumenteista, muun muassa Philaen veden etsintään käytetyn laitteiston.

Sisältö jatkuu mainoksen alla