Nyt pahoin ränsistyneessä rakennuksessa yöpyi toisen maailmansodan aikaan ties kuinka monta tuhatta saksalaista sotilasta. Samanlaisia parakkeja Hangon kauttakulkuleirissä oli yli sata. Kuva: Jan Fast
Nyt pahoin ränsistyneessä rakennuksessa yöpyi toisen maailmansodan aikaan ties kuinka monta tuhatta saksalaista sotilasta. Samanlaisia parakkeja Hangon kauttakulkuleirissä oli yli sata. Kuva: Jan Fast

Saksalaisten suurinta Suomen-etappia ei ole tutkittu koskaan ennen.

Kesällä 2014 arkeologi Jan Fast ja kumppanit purkivat intoa puhkuen kaivausvälineitä autosta Hangon Tulliniemessä. Sää on mitä mainioin. Aurinko paistoi, ja linnunlaulu kruunasi tunnelman. Meri oli peilityyni. Toisen maailmansodan kauhut tuntuivat kaukaisilta, kun ryhmä päätti ensimmäisen kaivualueen paikan. Lapio tökkäsi maahan, ja kevyt pintaturve irtosi kauniina neliönä.

Alku ei kuitenkaan ollut sitä, mitä Fast odotti. Ryhmä kaivoi päivän toisensa jälkeen, järjestelmällisesti ja tieteellisesti, mutta turhaan. Ongelmia ei tuottanut se, ettei mitään löytynyt, päinvastoin. Maasta nousi satoja löytöjä, mutta ne kaikki olivat 1980-luvulta.

Fast oli ymmällään. Hän istahti mietteissään yhden parakin portaalle – ja silloin hänelle valkeni jotain.

Hän tajusi, että ryhmä oli tehnyt ison virheen. Se oli aloittanut kaivutyön aivan väärästä paikasta, alueelta, jolla oli pidetty kertausharjoituksia. Täytyi etsiä jo kadonneiden rakennusten sijainnit, löytää takapihat, joilla kenenkään mieleen ei ollut pälkähtänyt liikkua sodan jälkeen. Piti mennä metsään.

Fast ja kumppanit vaihtoivat paikkaa. Edessä erottui poikkeava maastonmuoto, eräänlainen maavalli, joka näytti ihmiskäden tekemältä. Kasvillisuus oli luotaantyöntävää ryteikköä. Kaivaminen vaikeutui. Juuria oli valtavasti, ja työ eteni hitaasti.

Sitten yksi kaivajista ojensi Fastille metalliesineen. Siinä oli saksankielistä kirjoitusta. Kohta löytyi lisää, satoja esineitä, kaikki toisen maailmansodan ajalta.

Näin käynnistyivät arkeologiset kaivaukset Hangon Tulliniemessä, jossa saksalaiset 1940-luvun alkupuolella pitivät suurta kauttakulkuleiriä. Sinne saapui päivittäin tuhansia sotilaita, jotka olivat matkalla Jäämeren-rintamalta lomalle kotiin tai palaamassa lomalta takaisin rintamalle.

Tulliniemen kaivaukset edustavat Suomessa vielä melko uutta konfliktiarkeologiaa, joka keskittyy tutkimaan sotien näyttämöitä. Työt jatkuvat kesäkuussa 2016, koska vanhojen aseveljiemme kauttakulkukeskusta ei ole tutkittu koskaan – eikä tutkittaisi nytkään, ellei Fast olisi kuullut siitä viime hetkellä. Ajan runtelema leiri oli jo määrätty purettavaksi.

 

Lue lisää

Toukokuun 2016 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa arkeologi Jan Fast kertoo, missä oloissa Hangon leiri perustettiin, miten se toimi ja mitä leiristä on tähänastisissa kaivauksissa löytynyt.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä. Ellet ole vielä aktivoinut tunnuksiasi, löydät ohjeet täältä.

Eurooppalaiset miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Herrasmiehet pitävät vaaleaveriköistä, kuuluu kuuluisan Marilyn Monroe -elokuvan nimi. Ilmeisesti todella pitävät. Muuten olisi vaikea selittää, miksi vaaleahiuksisuus on naisilla luontaisesti paljon yleisempää kuin miehillä.

Miehillä taas on huomattavasti todennäköisemmin mustat hiukset. Se voi puolestaan selittyä naisten viehtymyksellä tummahiuksisiin miehiin.

Tätä päätyi ihmettelemään tutkijaryhmä, joka selvitti laajassa tutkimuksessa hiusten väriin vaikuttavia geenejä.

Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa monikansallinen ryhmä onnistui kartoittamaan 124 uutta geeniä, jotka vaikuttavat hiusten väriin. Aiemmin hiusväriin vaikuttavia geenejä oli löydetty noin tusina.

Tutkimus on toistaiseksi laajin aiheesta tehty: siinä tutkittiin yhteensä 300 000 eurooppalaistaustaisen ihmisen geeniperimää Euroopassa ja Amerikassa.

Tutkimuksessa paljastui monta mielenkiintoista asiaa. Ensinnäkin naisilla vaaleat hiukset ovat kaksi kertaa yleisemmät kuin miehillä. Miehet taas ovat kolme kertaa todennäköisemmin mustatukkaisia kuin naiset.

Tämä pätee sekä perimältään eurooppalaistaustaisiin ihmisiin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Löydös oli tutkijoille yllätys.

Tutkijat hakevat syytä parinvalinnasta.

”Osa voi johtua evoluutiosta, sillä vaaleahiuksiset naiset saavat miehiä helpommin, ja vastaavasti tummahiuksiset miehet menestyvät paremmin parisuhdemarkkinoilla vaaleahiuksisiin miehiin verrattuna”, sanoo geneettisen epidemiologian professori Tim Spector Lontoon King’s Collegesta BBC-uutiskanavan haastattelussa.

Hiusten väriin kohdistuu siis sukupuolivalintaa, mikä auttaa pitämään ominaisuutta yleisenä populaatiossa. Spector kuitenkin korostaa, että tämä on spekulointia.

Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa.

Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu.

Tätä kutsutaan epigenetiikaksi. Ei tiedetä, miksi geenien ilmeneminen muuttuu tällä tavalla. Siihen vaaditaan jatkotutkimusta. Tutkijoita kiinnostaisi sekin, onko taustalla jokin nykyajan kulttuurillinen muutostekijä.

Ihmisen geenit ovat soluissa kiveen hakattuja, mutta epigeneettinen taso on altis ympäristön aiheuttamille muutoksille.

Minijehova
Seuraa 
Viestejä1483
Liittynyt10.10.2011

Naiset ovat paljon useammin blondeja kuin miehet

" Itse geeneissä ei nimittäin näytä olevan eroa. Jostain syystä ne kuitenkin ilmenevät eri tavalla miehissä ja naisissa. Vaaleatukkaisia poikia syntyy yhtä paljon kuin tyttöjä, mutta vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät useammin pojilla pois päältä heidän kasvaessaan ja väri tummuu." Hiusten väri voi vaihtua montakin kertaa elämän aikana. Esimerkiksi ihan vauvana tumma, lapsena vaalea ja tummuu taas vanhetessa, kunnes vaalenee ja lopulta harmaantuu tai putoaa. Tuota värinvaihtelua...
Lue kommentti

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House
Tutkijan mielestä presidentti Donald Trumpkaan ei vaikuta tietävän paljon, vaikka laukookin vankasti mielipiteitään. Kuva: Paul D. Williams/The White House

Niin sanottu ylivertaisuusvinouma saa epäpätevän ihmisen yliarvioimaan omaa osaamistaan ja pätevän vähättelemään itseään.

Mitä vähemmän ihminen asiasta tietää, sitä enemmän hän luulee tietävänsä. Asioista oikeasti perillä olevat taas saattavat olla taipuvaisia vähättelemään omaa osaamistaan.

Tähän psykologiassa tunnettuun ylivertaisuusvinoumaan eli Dunning–Krugerin vaikutukseen törmää esimerkiksi internetin kommenttipalstoilla. Uusi tutkimus osoittaa, että se vaikuttaa myös poliittisessa ajattelussa.

Politiikan tutkimuksen apulaisprofessori Ian Anson Marylandin yliopistosta havahtui tutkimaan asiaa seuratessaan sosiaalisessa mediassa käytyjä keskusteluja Yhdysvaltain vaalien aikaan. Anson ja muut tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia saaneet kommentaattorit esittivät vaalikamppailusta varsin voimakkaita ja itsevarmoja näkemyksiä.

”Vaalien jälkeen jotkut alkoivat puhua jopa Dunning–Kruger-presidentistä, sillä Donald Trump laukoo voimakkaita mielipiteitä asioista, joista ei kuitenkaan vaikuta tietävän paljon mitään”, Anson sanoo Psypost-verkkolehdessä.

Anson huomasi, että ylivertaisuusvinouman vaikutusta ei juurikaan ollut selvitetty politiikan tutkimuksessa. Häntä kiinnosti myös, ovatko erityisen vahvasti johonkin poliittiseen siipeen sitoutuvat ihmiset alttiimpia sille.

Anson kehitti yksinkertaisen koeasetelman testatakseen asiaa. 2600 täysi-ikäistä amerikkalaista vastasi verkkokyselyyn, jossa kartoitettiin heidän tietojaan Yhdysvaltojen politiikasta. Lomakkeessa kysyttiin esimerkiksi, kuka on Yhdysvaltain energiaministeri, kumpi puolue hallitsee tällä hetkellä edustajainhuonetta ja mihin hankkeisiin hallitus käyttää vähiten rahaa.

Koehenkilöitä pyydettiin samalla arvioimaan, miten hyvin he kokevat olevansa perillä politiikasta.

Todellinen osaaminen osoittautuikin kuviteltua vähäisemmäksi. Mitä huonommat tiedot politiikasta ihmisellä testin mukaan oli, sitä paremmaksi hän omat tietonsa arvioi. Ylipäänsä koe osoittautui valtaosalle vaikeaksi.

”Moni amerikkalainen vaikuttaa todella itsevarmalta omista tiedoistaan, koska he eivät tiedä itse, kuinka vähän he oikeastaan tietävät.”

”Vaikutus näyttää myös vahvistuvan, kun ihmiset kohtaavat toisen poliittisen laidan edustajia”, Anson kertoo.

Kokeen toisessa osassa jompaankumpaan poliittiseen laitaan vahvasti samaistuvat osallistujat pantiin pisteyttämään muiden vastauksia. Heille annettiin valmiiksi täytetty lomake, jonka kerrottiin olevan toista poliittista laitaa edustavan henkilön täyttämä. Vakaumukselliset republikaanit siis luulivat arvioivansa vankkojen demokraattien vastauksia ja toisin päin.

Vinouma vaikutti tässäkin. Mitä huonommin henkilö oli itse pärjännyt testissä, sitä todennäköisemmin hän pisteytti muiden testivastaukset puhtaasti omien poliittisten luulojensa mukaan.

”Tulokset viittaavat siihen, että amerikkalainen poliittinen keskustelukulttuuri on laajasti epäonnistunut. Kun yhden laidan edustaja kohtaa omaan puolueeseensa kuulumattoman, on varsin todennäköistä, että hän arvioi sekä omansa että toisen ihmisen poliittisen ymmärryksen väärin. Ja usein vielä niin, että hän pitää itseään pätevämpänä”, Anson sanoo.

Ansonin tutkimus julkaistiin Political Psychology -lehdessä.

Keijona
Seuraa 
Viestejä8866
Liittynyt13.3.2015

Tietämätön luulee tietävänsä politiikassakin

Niihän se on, monesti yksilökeskeisinkin yksilö uskoo tietävänsä kuinka yhteiskuntaa kuuluisi johtaa, on se uskonnonvapaus kamala asia. Parviälyn varassa ajelehtiva demokratia on keskinkertaisuuden ja mitäänsanommattumuuksia molisevien monoistien ymmärtämättön lahko.
Lue kommentti

Rikkaalla riittävästi, köyhä haluaa lisää.