Nyt pahoin ränsistyneessä rakennuksessa yöpyi toisen maailmansodan aikaan ties kuinka monta tuhatta saksalaista sotilasta. Samanlaisia parakkeja Hangon kauttakulkuleirissä oli yli sata. Kuva: Jan Fast
Nyt pahoin ränsistyneessä rakennuksessa yöpyi toisen maailmansodan aikaan ties kuinka monta tuhatta saksalaista sotilasta. Samanlaisia parakkeja Hangon kauttakulkuleirissä oli yli sata. Kuva: Jan Fast

Saksalaisten suurinta Suomen-etappia ei ole tutkittu koskaan ennen.

Kesällä 2014 arkeologi Jan Fast ja kumppanit purkivat intoa puhkuen kaivausvälineitä autosta Hangon Tulliniemessä. Sää on mitä mainioin. Aurinko paistoi, ja linnunlaulu kruunasi tunnelman. Meri oli peilityyni. Toisen maailmansodan kauhut tuntuivat kaukaisilta, kun ryhmä päätti ensimmäisen kaivualueen paikan. Lapio tökkäsi maahan, ja kevyt pintaturve irtosi kauniina neliönä.

Alku ei kuitenkaan ollut sitä, mitä Fast odotti. Ryhmä kaivoi päivän toisensa jälkeen, järjestelmällisesti ja tieteellisesti, mutta turhaan. Ongelmia ei tuottanut se, ettei mitään löytynyt, päinvastoin. Maasta nousi satoja löytöjä, mutta ne kaikki olivat 1980-luvulta.

Fast oli ymmällään. Hän istahti mietteissään yhden parakin portaalle – ja silloin hänelle valkeni jotain.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hän tajusi, että ryhmä oli tehnyt ison virheen. Se oli aloittanut kaivutyön aivan väärästä paikasta, alueelta, jolla oli pidetty kertausharjoituksia. Täytyi etsiä jo kadonneiden rakennusten sijainnit, löytää takapihat, joilla kenenkään mieleen ei ollut pälkähtänyt liikkua sodan jälkeen. Piti mennä metsään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Fast ja kumppanit vaihtoivat paikkaa. Edessä erottui poikkeava maastonmuoto, eräänlainen maavalli, joka näytti ihmiskäden tekemältä. Kasvillisuus oli luotaantyöntävää ryteikköä. Kaivaminen vaikeutui. Juuria oli valtavasti, ja työ eteni hitaasti.

Sitten yksi kaivajista ojensi Fastille metalliesineen. Siinä oli saksankielistä kirjoitusta. Kohta löytyi lisää, satoja esineitä, kaikki toisen maailmansodan ajalta.

Näin käynnistyivät arkeologiset kaivaukset Hangon Tulliniemessä, jossa saksalaiset 1940-luvun alkupuolella pitivät suurta kauttakulkuleiriä. Sinne saapui päivittäin tuhansia sotilaita, jotka olivat matkalla Jäämeren-rintamalta lomalle kotiin tai palaamassa lomalta takaisin rintamalle.

Tulliniemen kaivaukset edustavat Suomessa vielä melko uutta konfliktiarkeologiaa, joka keskittyy tutkimaan sotien näyttämöitä. Työt jatkuvat kesäkuussa 2016, koska vanhojen aseveljiemme kauttakulkukeskusta ei ole tutkittu koskaan – eikä tutkittaisi nytkään, ellei Fast olisi kuullut siitä viime hetkellä. Ajan runtelema leiri oli jo määrätty purettavaksi.

 

Lue lisää

Toukokuun 2016 Tiede-lehdessä on pitkä artikkeli, jossa arkeologi Jan Fast kertoo, missä oloissa Hangon leiri perustettiin, miten se toimi ja mitä leiristä on tähänastisissa kaivauksissa löytynyt.

Jos aihe kiinnostaa, käy ostamassa painettu lehti tai iPad-digilehti.

Jos olet tilaaja, voit lukea artikkelin kirjautumalla tilaajatunnuksillasi alla olevasta linkistä. Ellet ole vielä aktivoinut tunnuksiasi, löydät ohjeet täältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla