Kasvosuojaimet ovat ilmeisesti estäneet tartuntoja yhdysvaltalaisessa parturi-kampaamossa Yhdysvalloissa. Kuvan parturit työskentelevät Bangladeshissa. Kuva: Mohammad Ponir Hossain / REUTERS
Kasvosuojaimet ovat ilmeisesti estäneet tartuntoja yhdysvaltalaisessa parturi-kampaamossa Yhdysvalloissa. Kuvan parturit työskentelevät Bangladeshissa. Kuva: Mohammad Ponir Hossain / REUTERS

Maskit saattavat ehkäistä pelkän tartunnan lisäksi koronavirustaudin vakavampaa muotoa.

Yhdysvaltalaisen parturi-kampaamon työntekijöiden tapaus puhuu sen puolesta, että kasvomaskit todella voivat estää tartuntoja arjessa.

Toukokuussa kaksi Springfieldin kaupungissa sijaitsevan parturin työntekijää jatkoivat töitään usean päivän ajan, vaikka molemmilla oli oireita. He lopettivat vasta, kun koronavirustesti todensi heidän tartuntansa.

He olivat kuitenkin noudattaneet kaupungin määräyksiä ja pitäneet kasvomaskeja tehdessään työtään. He ehtivät oireisina palvelemaan 139:ää asiakasta. Lähikontakti kesti keskimäärin parinkymmentä minuuttia kerrallaan.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Altistuneet jäljitettiin, mutta kenellekään ei tapaukseen perehtyneiden tutkijoiden mukaan noussut oireita. Puolet altistuneista testattiin, ja kaikki tulokset olivat negatiivisia. Sadasta jäljittäjien haastattelemasta asiakkaasta lähes kaikki olivat myös käyttäneet maskia parturikäynnillään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyse on tietenkin yksittäistapauksesta. Mitä sanovat maskien hyödyistä laajemmat tieteelliset tutkimukset?

Suomessa keskustelua ovat herättäneet kaksi samalla aineistolla tehtyä analyysiä tutkimuksista, joissa on tutkittu koeasetelmalla maskien hyötyjä hengitystieinfektioiden estämisessä.

Ensin sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tilaaman tutkimuskatsauksen tekijät päätyivät professori Marjukka Mäkelän johdolla tulokseen, että ”kasvosuojusten käytön vaikutus hengitystieinfektioiden leviämiseen väestössä on vähäinen tai olematon”.

Äskettäin toinen tutkijaryhmä julkaisi oman meta-analyysinsä samoista tutkimuksista ja päätyi vastakkaiseen tulokseen. HS:n julkaisemassa Vieraskynä-kirjoituksessaan (HS 31.7.) tutkijaryhmään kuuluvat Suomen molekyylilääketieteen instituutin ryhmänjohtaja Hanna Ollila ja Pennsylvanian yliopiston tutkijatohtori Liisa Laine toteavat, että maskit laskivat käyttäjiensä sairastumisriskiä kolmanneksella.

Pakkaa sekoittaa entisestään yhteiskuntatieteiden tutkimusmetodien emeritusprofessorin Pertti Tötön tiistaina HS:ssä julkaistu mielipidekirjoitus (HS 4.8.), jossa hän puoltaa alkuperäisen STM:n raportin johtopäätöksiä.

Kumpaakaan suomalaista tutkimusanalyysiä ei ole ainakaan vielä julkaistu tiedelehdessä, jossa käytetään laadun varmistamiseksi tieteellistä vertaisarviointia.

Myös maailmalla tutkimuksista on syntynyt erimielisyyttä. Kemian nobelisti Mario Molina ja hänen työtoverinsa tulivat Pnas-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessaan siihen tulokseen, että yleinen maskin käyttö ehkäisee tartuntojen leviämistä eivätkä pelkät turvaetäisyydet viruksen torjumiseksi riitä.

Suuri joukko epidemiologeja kuitenkin on lähettänyt Pnasiin kirjelmän, jossa he vaativat julkaisun perumista.

He eivät kiistä maskin roolia vaan tämän yksittäisen tutkimuksen pätevyyden.

”Vaikka maskit ovat lähes varmasti tehokas kansanterveydellinen toimenpide sars-cov-2:n estämisessä ja hidastamisessa, tässä tutkimuksessa esitetyt väitteet ovat vaarallisen harhaanjohtavia eikä niille ole näyttöä”, tutkijat kirjoittavat kirjelmässään.

Millaista tukea sitten on kirjeen väitteelle, että maskit estävät ”lähes varmasti” koronavirusepidemiaa?

Tuoreimpia tutkimuksia asiasta on todennäköisesti Jama-tiedelehdessä julkaistu tutkimus yhdysvaltalaisesta Mass General Brighamin terveydenhuollon organisaatiosta, johon kuuluu 12 erillistä sairaalaa ja 75 000 työntekijää.

Henkilökunnan koronavirustartunnat olivat lähteneet keväällä eksponentiaaliseen nousuun. Suurimmillaan testatuista yli 21 prosentilla oli tartunta. Kun maaliskuun lopussa johto määräsi, että kaikkien työntekijöiden ja potilaiden oli käytettävä kasvomaskia, tartuntojen määrä lähti tasaiseen laskuun. Tartuntojen osuus laski 11,5 prosenttiin testatuista samaan aikaan, kun muualla osavaltiossa tartunnat lisääntyivät.

Jama-lehden pääkirjoituksen laatineiden lääketieteen tutkijoiden mukaan tutkimus puoltaa maskin yleistä käyttöä, vaikka tässä tapauksessa näyttö hyödystä saatiin terveydenhuollon organisaatiosta. Siellä maskia varmasti osataan käyttää, mikä taas ei ole selvää muissa arkielämän yhteyksissä.

Kesäkuun alussa Maailman terveysjärjestö (WHO) ohjeisti ihmisiä käyttämään kasvomaskeja julkisilla paikoilla tilanteissa, joissa koronaviruksen leviämisen riski on suuri ja joissa etäisyyden pitäminen on hankalaa.

Ohjeita tukevat tutkimukset, joiden mukaan hengitystieoireita potevien henkilöiden käyttämät maskit estävät viruksia kantavien pisaroiden leviämistä potilaasta. Niiden mukaan maski siis voisi suojata muita kuin sen käyttäjiä tartunnoilta.

Vähäisempää näyttöä on järjestön julkaisun mukaan siitä, että maski suojasi käyttäjäänsä tartunnalta muualla kuin terveydenhuollon piirissä. Tästä on tehty joitakin tutkimuksia nykyisen ja sars-epidemian aikana.

Kolmea tällaista tutkimusta käsiteltiin WHO:n tilaamassa meta-analyysissa The Lancet -tiedelehdessä.

Meta-analyysin tekijät totesivat, että maskeista on hyötyä, tosin enemmän terveydenhuollossa kuin muualla. Suojaa antavat heidän mukaansa niin kertakäyttöiset kirurgiset maskit kuin 12–16-kerroksiset, uudelleen käytettävät kangasmaskitkin.

”Jos pidät maskia, se suojaa sinua tartunnalta. Itse tehty on selvästi parempi kuin se, ettei käytä ollenkaan maskia”, neuvoi The Lancetin podcastissa meta-analyysin tekoon osallistunut professori Holger Schünemann McMaster-yliopistosta.

Tutkimusnäyttöä maskien hyödyistä he kuitenkin pitivät vähäisenä.

Myös uudempi, kesäkuun lopulla tehty katsaus Annals of Internal Medicine -tiedelehdessä tehty katsaus päätyi siihen, että näyttö maskien hyödyistä on vajavaista.

Näytön vajavaisuus ei silti tarkoita sitä, etteikö maskeista voisi olla hyötyä yleisessä käytössä. Hyötyä voi vain olla vaikeata aukottomasti todistaa. Kun WHO laati ohjeitaan, järjestö oli vielä sillä kannalla, että tauti leviää lähikontakteissa pisara- ja kosketustartuntana. Sittemmin on vahvistunut käsitys, että virus leviää myös pikkuruisten, pitkään ilmassa leijuvien aerosolihiukkasten välityksellä.

Mahdollisesti viruksia kantavien aerosolihiukkasten pitoisuuden kasvaessa huoneilmassa riski saada niitä tartuntakynnyksen ylittävä annos kasvaa. Maskit ihan mekaanisesti estävät näiden hiukkasten purkautumista ilmoille yskiessä ja puhuessa.

Eri tutkimusryhmät ovat mitanneet, miten paljon maskit estävät aerosolien lentoa.

Esimerkiksi Florida Atlantic -yliopiston tutkijat osoittivat mittauksissaan, että ilman esteitä pikkupisarat lentävät simuloidusta yskäisystä noin 2,5 metrin päähän. Kahden kangaskerroksen puuvillamaski pysäyttää hiukkasten lennon kuuteen senttimetriin.

Myös Hongkongin yliopiston tutkijat ovat mitanneet hengitystieoireita potevien puheesta ja yskästä lähteviä pisaroita, aerosolihiukkasia ja viruksia maskien kanssa ja ilman maskia.

Maskit todella vähensivät näitä hiukkas- ja viruspäästöjä, tutkimusryhmä osoitti Nature Medicine -tiedelehden julkaisemassa tutkimuksessaan.

Voi olla, että maskit eivät vain ole omiaan vain estämään tartuntoja. Uuden hypoteesin mukaan ne pienentävät tartunnasta saatavaa virusannosta niin, että tartunta jää lievemmäksi. Jos annosmäärä ratkaisee tartunnan tai taudin vaikeusasteen, mikä tahansa virusmäärää vähentävä tekijä on avuksi.

”Sekin riittää, että saamme viruksen määrän alle tartuntakynnyksen. Maskin ei tarvitse olla täydellinen suoja”, muistutti Helsingin yliopiston uhkaavien virustautien apulaisprofessori Tarja Sironen taannoin HS:n haastattelussa heinäkuussa.

Brainwashed
Seuraa 
Viestejä15109

Kolme asiaa joita en ainakaan aio itse ruveta harjoittamaan on kasvomaskin pitämistä ulkona liikkuessa, sauvakävely ja polkupyöräkypärän käyttö.

Varmaan muitakin asioita on, mutta tuossa nyt ne päällimmäiset mitkä tuli parissa sekunnissa mieleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla