Parikymmentä senttiä leveä kaiverrusalue on Gibraltarin Gorhamin luolan lattiassa luonnon muovaamalla tasapintaisella kivikorokkeella. Leveimmät uurteet ovat vajaan sentin levyisiä. Kuva: Stuart Finlayson
Parikymmentä senttiä leveä kaiverrusalue on Gibraltarin Gorhamin luolan lattiassa luonnon muovaamalla tasapintaisella kivikorokkeella. Leveimmät uurteet ovat vajaan sentin levyisiä. Kuva: Stuart Finlayson

Kaiverrus on ensimmäinen aika varma osoitus muun kuin nykyihmisen tekemästä luolataiteesta.

Gibraltarilaisen Gorhamin luolan kalliopohjasta löytyi huolellisesti kaiverrettu ristikkokuvio, joka on vähintään 39 000 vuotta vanha. Noin vanhalta ajalta Espanjan eteläosista ei ole viitteitä nykyihmisen läsnäolosta. Lisäksi kalliopohjaa peitti maakerros, jossa on pelkästään neandertalilaisten kulttuurin esineistöä. Siksi kaiverrus melko varmasti on neandertalilaisten tekemä, päättelee kansainvälinen tutkijaryhmä artikkelissaan Pnas-lehdessä.

Joaquín Rodríguez-Vidal Huelvan yliopistosta Espanjasta kollegoineen tutki kaiverruksen tekotapaa ja kivenpinnan ominaisuuksia.

Kaiverrus on tehty kovaan dolomiittiseen kalkkikiveen aikana, jolloin sen pinnan rapautuminen on tehnyt kiven hieman helpommin uurrettavaksi. Kaivertamisen jälkeen pintaan on kertynyt mineraalipinnoitetta, joka osoittaa kaiverruksen tehdyksi aiemmin kuin sen päälle on kasautunut nykyinen maakerros. Siksi kaiverruksen on oltava vanhempi kuin maakerros esineineen.

Tekotapaa tutkijat selvittivät tarkastelemalla kutakin uurtoviivaa ja tekemällä kivivälinein uurtokokeita vastaavaan kivipintaan.

Viivat on kaiverrettu kivellä lyömällä. Kallion pinta on jonkin verran kulunut kaivertamisen jälkeen, mikä vaikeuttaa tarkan työmäärän arvioimista. Tutkijat kuitenkin laskivat, että kuvioiden iskemiseen on tarvitty vähintään 188 ja ehkä jopa 317 lyöntiä.

Työ on tehty hyvin suunnitelmallisesti ja tarkasti, ja se on vaatinyt hyvää kädenhallintaa. Viivoja on syvennetty lyömällä kerta toisensa jälkeen samaan kohtaan, mutta tekijä on saanut viivat säilymään hyvin siisteinä. Missään kohden viivan reunaa ei ole vahingossa rikottu, ja viivojen päistä vain yksi on resuisen näköinen.

Tuollainen viivakuvio ei voi syntyä esimerkiksi ruoankäsittelyn tai nahan muokkauksen sivutuotteena, vaan viivoitus on vartavasten laadittu, tutkijat korostavat. Se osoittaa, ettei abstrakti ajattelu ole ollut yksin nykyihmisen ominaisuus.

Nykyihmiset saapuivat muualle Länsi-Eurooppaan jo noin 40 000 vuotta sitten, mutta tuon ajan tietämiltä Euroopasta ei ole aiemmin löydetty muuta luolataidetta kuin Espanjan El Castillon luolan vähintään 41 000 vuotta vanhat maalatut pisteet. Ajankohdan perusteella ne saattoivat olla neandertalilaisten tekemiä, mutta niiden yhteydessä ei ole mitään esineistöä, joka viittaisi tekijöiden identiteettiin. Siksi Gorhamin luolan kaiverrus on ensimmäinen suora viite muiden kuin nykyihmisen taiteellisista toimista.

Gorhamin luola sijaitsee Gibraltarin eteläkärjen itärannikolla. Luolan suu on noin 40 metriä korkea. Tutkittu kaiverrus sijaitsee luolan perällä noin sadan metrin päässä suuaukolta. Kuva: Clive Finlayson