Kuva: Knut Finstermeier
Kuva: Knut Finstermeier

Lähimpien sukulaistemme perimä paljastanee, millaisten geneettisten muutosten avulla nykyihminen pystyi valtaamaan maailman.

"Voimme iloksemme ilmoittaa, että olemme saaneet ensimmäisen version neandertalilaisgenomin kartasta valmiiksi", totesi professori Svante Pääbo Max Planck -instituutista suoran videoyhteyden välityksellä Leipzigista Yhdysvaltain tieteidenedistämisseuran vuosikokouksessa Chicagossa tänään.

Genomikarttaa varten Pääbo kollegoineen seuloi yli miljardi neandertalilaisdna:n pätkää. Suurin osa näytteistä oli peräisin Vindijan luolasta Kroatiasta, mutta vertailua varten niitä kerättiin myös Espanjasta, Kaukasukselta ja Saksan Neanderthalista löytyneistä fossiileista.

Suururakka vei 2,5 vuotta ja vaati edityksellisiä metodeja: kaikkiaan kolmen miljardin emäsparin jaksotukseen tarvittiin lopulta alle puoli grammaa arvokasta fossiilimateriaalia.

Pääbon ja 454 Life Sciences –yhtion tutkijoiden analysoimat dna-jaksot kattavat koko neandertalilaisperimästä yli 60 prosenttia.

"Nyt voimme verrata suoraan neandertalilaisen dna:ta ihmisen ja simpanssin genomiin ja nähdä, miten ne erosivat toisistaan", Pääbo sanoi.

Tavoitteena on muun muassa paljastaa, millaiset geneettiset muutokset mahdollistivat ihmisten levittäytymisen Afrikasta koko maailmaan.

Tutkijat aikovat vertailla monia nykyihmisen evoluutioon liittyvia geenejä, kuten kieleen ja puhumiseen kietoutuvaa FOXP2-geeniä.

"Tiedämme nyt senkin, etteivät neandertalilaiset voineet juoda muuta kuin äidinmaitoa, silla heillä ei ollut laktoosia pilkkovaa geeniä", Pääbo kertoi.

Lue lisää neandertalilaissukulaisistamme Tiede-lehden artikkelista.