Neandertaleilta saadut geenit vaikuttavat meissä yhä. Kuva: Max Planck -instituutti
Neandertaleilta saadut geenit vaikuttavat meissä yhä. Kuva: Max Planck -instituutti

Kolme uutta tutkimusta osoittavat, että eurooppalaisten perimässä on jopa kolme prosenttia neandertalilaista.

Euroopassa ja Aasiassa eläneitä neandertalinihmisiä pidettiin pitkään typerinä nuijamiehinä, jotka katosivat maan päältä lähinnä idioottimaisuuttaan, kun nokkelat nykyihmiset marssivat Afrikasta Eurooppaan ja veivät tyhmemmältä sisarlajiltaan elintilan.

Uudet tutkimukset ovat kääntäneet tämän käsityksen täysin päälaelleen. Neandertalilaiset olivat huomattavan samanlaisia kuin mekin: he asuivat majoissa, söivät monipuolista ravintoa, hautasivat vainajiaan ja valmistivat työkaluja.

Ja muinaiset nykyihmiset iskivät heihin silmänsä ja he myös meihin: siitä todistaa meidän dna:mme. Eurooppaan siirtyneet ihmiset alkoivat paritella neandertalilaisten kanssa kenties jo 200 000 vuotta sitten.

Tästä liitosta periytyi meille monta kenties aikanaan hyödyllistä, mutta nykyään lähinnä haitallista geeniä: muun muassa suurempi riski ylipainoon, kohonneeseen verenpaineeseen, sisäelinrasvan kertymiseen ja mielenkiintoisesti myös riski jäädä koukkuun tupakkaan.

Neljä tuoretta tutkimusta valottaa yhä tarkemmin, miten neandertalilaisten perintö vaikuttaa meihin.

On arveltu, että eurooppalaisissa ihmisissä olisi neandertalinihmisen perimää 1,5–2,1 prosenttia. Nyt näyttää siltä, että meissä virtaa luultuakin enemmän neandertalilaisen verta, jopa 1,8–2,6 prosenttia.

American Journal of Human Geneticsissä julkaistu tutkimus paljastaa, että taipumus ruskettua helpommin periytyy luultavasti neandertalinihmiseltä. Tutkijat seuloivat 112 000 britin perimästä neandertalilaisilta peräisin olevia alleeleita.

Neandertalin perimä vaikuttaa muutenkin ihon ja hiusten väriin - joskin molempiin suuntiin. Sekä siis tummat että vaaleat hipiät ja hiukset voivat olla yhteydessä neandertalinihmisiin.

Aiemmin on ajateltu, että ainakin vaalea iho on perua neandertalilaisilta. Löydös osoittaa, että neandertalilaisten ihon ja hiusten väri vaihteli kuten meilläkin.

Neandertalilaisen perimällä saattaa olla vaikutusta vuorokausirytmiinkin. Tutkijoiden mukaan tämä käy järkeen, sillä nykyihmisten saapuessa Eurooppaan neandertalilaiset olivat eläneet täällä jo pitkään ja siis sopeutuneet vähempään ultraviolettisäteilyyn kuin me Afrikasta vaeltaneet.

Tässä tutkimuksessa löydetyt vaikutukset ihoon, hiuksiin ja vuorokausirytmiin liittyvät kaikki tavalla tai toisella auringonvaloon.

Toisessa, Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin useita geenivariantteja, jotka puolestaan liittyvät ldl-kolesterolin määrään veressä, syömishäiriöihin, sisäelinrasvan kertymiseen ja skitsofreniariskiin.

Tutkijat saivat analysoitua 52 000 vuotta sitten eläneen neandertalilaisnaisen perimän. Naisen jäänteet löytyivät luolasta Kroatiassa. Perimäkartoitus viittaa siihen, että nykyihmisten geenejä alkoi virrata neandertalilaisten populaatioihin 130 000– 145 000 vuotta sitten.

Monet neandertalilaisilta perityt muutokset ovat voineet olla muinoin hyödyllisiä, mutta nykyään lähinnä haitaksi.

Yksi tällainen on kohonnut veritulppariski. Muinoin tehokkaampi veren hyytyminen on tarkoittanut, että haavat paranevat nopeammin. Nykymaailmassa ominaisuus voi kuitenkin johtaa aivohalvauksiin ja komplikaatioihin raskausaikana.

Mutta miten ihmeessä neandertalilaisten perimä voisi vaikuttaa nykyihmisen riskiin jäädä helpommin koukkuun tupakkaan?

Vanderbiltin yliopiston evoluutiogenetiikan professori John Anthony Capra pohti asiaa hiljattain The New York Times -lehden haastattelussa.

Capra uskoo sen johtuvan siitä, että neandertalilaiselta periytynyt dna-pätkä sijaitsee perimässämme sellaisen geenin vieressä, joka on liitetty tutkimuksissa ylipäänsä korkeampaan addiktioriskiin.

”Tässä ja luultavasti muissakin tapauksissa kyse on siitä, että neandertalinihmisen dna:n palaset toimivat kytkiminä, jotka kääntävät nykyihmisen geenejä päälle ja pois”, Capra arvelee.

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä27429
Liittynyt13.5.2005

Neandertalit antoivat meille tupakanhimon ja taipumuksen ruskettua

SamBody kirjoitti: Lainaus: On arveltu, että eurooppalaisissa ihmisissä olisi neandertalinihmisen perimää 1,5–2,1 prosenttia. Nyt näyttää siltä, että meissä virtaa luultuakin enemmän neandertalilaisen verta, jopa 1,8–2,6 prosenttia. Ja ikävintä on se, että suomalaset taitavat olla niitä pahiten saastuneita. Hävetkää! Spekulaatioiden mukaan neadertalien aivot olivat suuremmat kuin ihmisen aivot [ 1 ] ja suomalaisten aivot ovat euroopan suurimmat [ 2 ]. Toisen tutkimuksen mukaan suomalaisten...
Lue kommentti

Riittoisampi keskustelukumppani.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä11862
Liittynyt16.3.2005

Neandertalit antoivat meille tupakanhimon ja taipumuksen ruskettua

Suomalaiset on jostain Siperiasta tai Volgan mutkasta kotoisin. Neandertalilaisten geenit ei vaikuta muihin kuin eurooppalaisiin. Sipilän isopäisyys johtuu ihan muusta syystä.
Lue kommentti

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi
Kivikautisessa naudankallossa on reikä, jonka kuva näyttää sen sekä otsaluun ulko- että sisäpuolelta. Janan pituus vastaa kymmentä senttimetriä. Kuva: Fernando Ramirez Rozzi

Länsi-Ranskasta löydetyssä yli 5 000 vuotta vanhassa lehmän kallossa oleva reikä on mitä todennäköisimmin porattu tarkoituksella.

Kallonporaus on ikivanha toimenpide. Esimerkiksi migreenin ja epilepsian uskottiin aiheutuvan pään sisällä mekastavista pahoista hengistä, ja kun kalloon porattiin tai raaputettiin reikä, nämä pirut pääsivät liihottelemaan matkoihinsa.

Arkeologinen todistusaineisto osoittaa, että ihmiset porasivat reikiä toistensa päihin jo yli 8 000 vuotta sitten. Toimenpiteestä jopa selvittiin hengissä jo kivikaudella.

Useassa vanhassa kallossa näkyy, että porausreikä on luutunut umpeen. Potilas on siis elänyt ainakin jonkin aikaa toimenpiteen jälkeen.

Nyt Ranskasta löydetty yli 5 000 vuotta vanha lehmän kallo viittaa siihen, että ihmiset ovat kenties harjoitelleet operaatiota eläimillä. Lehmän kallossa on ammottava reikä, jonka ympärillä on selvästi samanlaisia raapimisjälkiä kuin porauksen läpikäyneiden ihmisten päässä.

Atlantin rannalla Länsi-Ranskassa on muinoin ollut kivikautista asutusta, ja lehmän kallo kaivettiin siellä esille jo 1970–1980-luvun kaivauksissa.

Reiän ajateltiin tuolloin syntyneen kamppailussa toisen eläimen kanssa. Kenties toinen sarvipää oli puhkaissut lehmäparan kallon.

Kallon alun perin löytänyt tutkija pyysi kuitenkin muutama vuosi sitten kahta tutkijaa vilkaisemaan reikää lähemmin.

”Näimme hyvin nopeasti, että reikä on syntynyt kallonporauksesta. Se ei ole sarven jälki”, kertoo tutkija Fernando Ramirez Rozzi LiveScience-verkkolehdelle.

Totuus paljastui viimeistään elektronimikroskoopin alla, kun tutkijat näkivät kivityökalujen aiheuttamat raapimisjäljet reiän ympärillä.

Muinaiset ihmiset ovat siis ehkä harjoitelleet kallonporausta lehmällä. Tai kenties lehmäparka on kärsinyt jostain sairaudesta, jota on yritetty parantaa poraamalla sen päähän reikä.

Ei tiedetä, oliko lehmä elossa, kun reikä tehtiin. Joka tapauksessa se ei ole elänyt kovin pitkään operaation jälkeen, sillä reikä ei ole luutunut lainkaan.

Tutkijat pohtivat myös, olisiko reikä tehty osana jotain rituaalia. Heidän mielestään on kuitenkin todennäköisintä, että lehmä on toiminut aloittelevan kallonporaajan harjoituspotilaana ennen kuin vaarallista tekniikkaa on lähdetty soveltamaan ihmiseen.

Ranskasta on aiemmin löytynyt myös villisian kallo, jossa on samankaltainen reikä.

Tutkimuksen julkaisi Scientific Reports.

Some ja pelit muokkaavat aivoja samalla tavalla kuin porno tai päihteet.

Moni vitsailee olevansa riippuvainen Facebookista tai Instagramista, mutta addiktio voi olla aivan todellinen, muistuttaa Helsingin Sanomat jutussaan.

Kiinassa arviolta yhdeksän prosenttia ja Japanissa kahdeksan prosenttia nuorista on nettiriippuvaisia. Kiina luokitteli internet-riippuvuuden sairaudeksi jo vuonna 2008.

Internet-riippuvuuden mekanismit ovat samankaltaisia kuin muissakin riippuvuuksissa.

”Riippuvuutta voi aiheuttaa oikeastaan mikä tahansa, mistä aivot saavat nopeita palkintoja”, Helsingin yliopiston aivotutkija Minna Huotilainen kertoo.

Taustalla on aivojen palkkiojärjestelmä, joka aktivoituu muun muassa syömisen ja seksin yhteydessä. Sen tarkoitus on varmistaa eloonjääminen.

Facebook, Twitter, Instagram ja pelinkehittäjät osaavat hyödyntää aivojen palkkiojärjestelmää. Palveluita on hiottu niin, että käyttäjälle tulee jatkuvasti pieniä yllätyksiä: tulee ilmoituksia tykkäyksistä, viestejä kavereilta, uutisia ja videoita.

Lyhyet ilmoitukset herättävät uteliaisuuden ja antavat nopeasti dopamiinitujauksen. Tämän vuoksi Twitter koukuttaa paremmin kuin pitkät kirjoitukset.

Riippuvuuden kehittyessä aivojen toiminta muuttuu alueilla, jotka ovat vastuussa motivaatiosta, kognitiivisista toiminnoista, itsehillinnästä ja viivästyneen palkkion odottamisesta.

Myös hormonien pitoisuudet aivoissa muuttuvat. Hiljattain korealaiset tutkijat havaitsivat, että nuorilla nettiriippuvaisilla aivojen välittäjäaine gaban pitoisuus oli tavallista korkeampi. Tämän tiedetään aiheuttavan uneliaisuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta.

Kysely

Oletko nettiriippuvainen?