Opiskelija voi joutua ainakin välillä lukemaan tylsiä kirjoja. Kuva: Mika Ranta
Opiskelija voi joutua ainakin välillä lukemaan tylsiä kirjoja. Kuva: Mika Ranta

Tutkijat keräsivät 19 erilaista niksiä, joita ihmiset käyttävät saadakseen hoidettua ikävän velvollisuuden. Neljä oli ylitse muiden, yksi taas vain haitaksi.

Miten opiskelija jaksaa lukea tylsän tenttikirjan loppuun? Miten urheilija saa juostua vielä kolme kilometriä, vaikka piiputtaa jo? Millä tsempillä tehdä viikonloppusiivous?

Monet pitkästyttävät, vaikeat tai stressaavat tehtävät vaativat itsekontrollia ja sinnikkyyttä, jotta ne jaksaa viedä kunnialla päätökseen.

Joillain ihmisillä on luonnostaan vahva itsekontrolli, ja siitä on heille hyötyä. Tutkimusten mukaan ominaisuus auttaa parempaan koulumenestykseen, terveellisempiin elämäntapoihin ja jopa onnellisuuteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaikka luontaista itsekontrollia puuttuisi, on onneksi olemassa lukuisia keinoja, joilla kannustaa itseään menemään läpi harmaan kiven. Zürichin yliopiston tutkijat kysyivät niitä sadoilta ihmisiltä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Osallistujia kehotettiin kuvittelemaan, että pänttäisivät tylsää aineistoa tenttiä varten tai treenaisivat kovaa kuntopyörällä. Osaa pyydettiin kertomaan jostain melko usein toistuvasta epämiellyttävästä tehtävästä, josta heidän tulisi suoriutua jonkin tärkeän tavoitteensa saavuttamiseksi.

Tämän jälkeen osallistujilta kysyttiin, minkälaisia strategioita he hyödyntävät näissä tilanteissa, joista ilo oli kaukana.

Niksejä kertyi runsaasti. Tutkijat pelkistivät ne 19 eri tyyppiin, jotka vaihtelivat kahvin juonnista häiritsevien tekijöiden ja houkutusten karsimiseen sekä paikan vaihtamisesta ikävien seurauksien ajatteluun.

Tämän jälkeen tutkittiin tarkemmin, miten nämä toimivat. Yli 200 opiskelijaa ja muita nuoria aikuisia raportoi viikon ajan haastavista tilanteista ja käyttämistään keinoista niistä selviämiseksi. Lisäksi he kertoivat, olivatko onnistuneet selviämään haasteistaan.

Käytetystä keinoista neljä oli ylitse muiden. Ne olivat yhteydessä onnistumiseen haastavan toiminnan loppuun saattamisessa.

Tehokasta oli ajatella hyviä asioita, jotka seuraisivat, kun saisi tehtävän hoidettua. Se oli myös yleisin keino kannustaa itseään.

Seuraavaksi eniten ihmiset muistuttivat itseään siitä, että homma olisi pian ohitse. Sekin auttoi.

Myös oman edistymisen seuranta tuotti tulosta. Ihmiset esimerkiksi laskivat, miten paljon olivat toiminnallaan säästäneet rahaa, tai tarkkailivat edistymistään kuntoilussa aktiivisuusrannekkeella.

Toiset pärjäsivät vaikuttamalla mielialaansa yrittämällä saada itseään hyvälle tuulelle ikävästä tehtävästä huolimatta.

Huonoksi keinoksi paljastui se, että yritti ajatella jotain muuta kuin käsillä olevaa ikävää mutta tärkeää tehtävää. Siihen turvautuneet epäonnistuivat useammin.

Tämä asenne ilmeisesti saa ihmiset kiinnittämään huomiota johonkin kiinnostavampaan asiaan ja luovuttamaan helpommin.

Tutkijat halusivat myös selvittää, käyttivätkö ihmiset, joilla on kyky hyvään itsekontrolliin, joitain erityisiä keinoja, jotka voisivat selittää heidän sinnikkyyttään.

Nämä ihmiset tosiaan tavallista useammin keskittyivät ikävän toiminnan odotettavissa oleviin myönteisiin seurauksiin. He myös asettivat selkeitä tavoitteita tai osatavoitteita ja säätelivät mielialaansa.

Yllättävää kyllä, nämä menetelmät eivät kuitenkaan selittäneet heidän menestystään tehtävien loppuun tekemisessä. He onnistuivat pikemminkin sinnikkään luonteensa kuin käyttämiensä keinojen vuoksi.

Tutkijat raportoivat tuloksistaan European journal of personality -lehdessä, ja niistä kerrottiin myös Britannian psykologien yhdityksen verkkosivuilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla