Mielen kaaosta voi oppia hallitsemaan. Kuva: Getty Images
Mielen kaaosta voi oppia hallitsemaan. Kuva: Getty Images

Hän joutuu tekemään enemmän töitä selvitäkseen keskittymistä vaativista tehtävistä.

Neuroottisuus on luonteenpiirre, joka ei tee elämää helpoksi.

Neuroottisuuteen taipuvaiset ihmiset ovat tunne-elämältään ailahtelevia, ylireagoivat herkästi vastoinkäymisiin ja murehtivat menneitä ja tulevia. He hautovat omia puutteitaan tai epäonnistumisiaan.

Ei ihme, että luonteenpiirre lisää mielenterveysongelmien, kuten masennuksen, ahdistuksen tai alkoholiongelmien riskiä. Myös neuroottisten ihmisten parisuhteet rakoilevat tavallista enemmän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vaikeuksia kasautuu juuri neuroottisille kaikista persoonallisuuden piirteistä eniten, kun taas esimerkiksi tunnollisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus lupaavat lähinnä hyvää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Miksi neuroottisen mieli toimii niin kuin toimii? Siitä on kahdenlaisia käsityksiä, joista toiset keskittyvät tunteisiin ja toiset kognitioon.

Tunneteorian mukaan neuroottisten ihmisten aivot ovat herkempiä uumoilemaan uhkia ja rangaistuksia. Tämä selittäisi, miksi he ovat pelokkaampia ja miksi he ylireagoivat ikäviin tapahtumiin.

Teoria selittää kuitenkin huonommin alemmuudentunnetta, pitkästymisen kokemuksia ja ailahtelevuutta, jotka myös yhdistyvät neuroottisuuteen.

Niinpä toiset tutkijat ovat esittäneet täydentävän teorian, jonka mukaan neuroottisia ihmisiä vaivaa mielen häly ja kaoottisuus.

Heillä on vaikeuksia pitää tarkkaavaisuuttaan kurissa. Tunkeilevat ajatukset, kuten huolet tai pelot, pääsevät häiritsemään heidän keskittymistään käsillä olevaan tehtävään.

Mielen hälyn luulisi vaikuttavan monenlaisiin keskittymistä vaativiin tehtäviin. Kuitenkaan neuroottiset ihmiset eivät pärjää sen huonommin älykkyysteissä tai töissä. Tarkkaavuuden vaikeudet eivät siis yllättäen näytä häiritsevän heidän suoriutumistaan.

Hälyteoria ei kuitenkaan ole sillä kumottu. Kenties neuroottiset pystyvät kompensoimaan keskittymisen harhapolut työskentelemällä kahta enemmän.

Siitä on näyttöäkin. On näet havaittu, että herkästi huolestuvat ihmiset nimenomaan haluavat selviytyä hyvin ja ovat valmiita näkemään ylimääräistä vaivaa sen eteen. Epäonnistumisen pelko on luonteva kannustin ikävyyksiä tarkkaavalle mielelle.

Uusi yhdysvaltalainen tutkimus Journal of Personality -lehdessä vahvistaa käsitystä, että neuroottisen mielessä myllertää keskittymistä häiritseviä ajatuksia.

Kokeissaan North Dakotan yliopiston psykologiantutkijat Michael Robinson ja Robert Klein teettivät sadoilla opiskelijoilla yksinkertaisia tehtäviä. Näiden piti seurata kursorilla näyttöruudulla liikkuvaa kohdetta lyhyitä hetkiä kerrallaan.

Tehtävä oli omiaan paljastamaan pienetkin herpaantumiset keskittymisessä. Se oli myös riittävän yksinkertainen, jotta herpaantumisen aiheuttamaa häiriötä ei pystysi peittämään ponnistelemalla enemmän.

Neuroottiset tosiaan tekivät enemmän virheitä yrittäessään toistaa kohteen liikkeitä kursorilla. Millään muulla persoonallisuuden piirteellä ei ollut yhteyttä huonompaan suoritukseen.

Kokeita täydensi kokemuspäiväkirja, jota tutkimukseen osallistuneet pitivät kahden viikon ajan. Siinä selvisi, että heikosti kursoritehtävissä pärjänneet raportoivat päiväkirjassaan enemmän ikävältä tuntuneista kokemuksista arjessaan. Alavireisyys siis yhdistyi keskittymisen häiriöihin.

Tulokset käyvät yksiin neuroottisten ihmisten omien kokemusten kanssa. Eri tutkimusten mukaan heidän on vaikeampi torjua epämiellyttäviä ajatuksia ja hallita tarkkaavaisuuttaan. Heillä on myös vaikeuksia olla tietoisesti läsnä arjessaan.

”Kaikki nämä löydökset näyttävät viittaavan siihen, että neuroottisuus on persoonallisuuden ulottuvuus, joka liittyy mielen tai käyttäytymisen kontrolliin”, tutkijakaksikko kirjoittaa.

Itsekontrollia voi kuitenkin kehittää, muistuttaa tutkimusta esitellyt Britannian psykologisen yhdistyksen tiedeblogi. Työmuistia vahvistavilla harjoituksilla on esimerkiksi onnistuttu parantamaan mielen hallintaa ja vähentämään murehtimista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla