Raskaissa atomiytimissä on neutroneja paljon enemmän kuin protoneja. Esimerkiksi tavallisessa uraanissa on 92 protonia ja 146 neutronia. Tutkijoita on pitkään askarruttanut, miten neutronit sijoittuvat ytimeen.
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuks...

Raskaissa atomiytimissä on neutroneja paljon enemmän kuin protoneja. Esimerkiksi tavallisessa uraanissa on 92 protonia ja 146 neutronia. Tutkijoita on pitkään askarruttanut, miten neutronit sijoittuvat ytimeen.

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa Cernissä ytimien ulkoreunaa luodattiin antiprotoneilla, jotka hidastettiin niin että ne lähestyivät ytimiä hissukseen törmäämättä niihin päätä pahkaa. Antiprotonit hajosivat, kun ne kohtasivat jonkin ytimen neutroneista tai protoneista.

Mittauksissa päädyttiin siihen, että osa raskaan ytimen neutroneista muodostaa ytimen ympärille höllän verhon, jota voidaan verrata Maan ilmakehään. Eräiden aiempien teorioiden mukaan neutronit voisivat olla ytimen pinnalla niin tiheässä, että kyse on enemmänkin maankuoren tapaisesta kiinteästä kalvosta kuin verhosta.

Saksalais-puolalaisen tutkijaryhmän tuloksista kertoo Physical Review Focus -verkkolehti. Mittaukset tehtiin kahdella eri tavalla. Toisessa tutkittiin hajoamisessa lähtenyttä gammasäteilyä ja toisessa ydinreaktion synnyttämää uutta ydintä.

Neutroniverho paljastui, kun atomin ydintä luodattiin antiprotonilla (kuva P. Lubinski/Varsovan yliopisto ja G. Brumfiel).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla