Esihistoriallisen nisäkkään Hadrocodium wuin kallo on vain 12 millimetrin mittainen.
Esihistoriallisen nisäkkään Hadrocodium wuin kallo on vain 12 millimetrin mittainen.

Jurakautisen kallon tietokoneskannaus paljastaa aivojemme kehityshistoriaa. 

Nisäkkäillä on muuhun ruumiiseen verrattuna selvästi isommat aivot kuin muilla eläimillä. Syytä tähän on pohdittu pitkään.

Nyt paleontologit tarjoavat selityksen: aivojen kehitys suuremmiksi on voinut saada lähtölaukauksen siitä, että nisäkkäät ovat tarvinneet herkkää hajuaistia. Hajuaistin kehittyminen on kasvattanut evoluution myötä aivojen haistamiselle tärkeitä osia ja sitä myötä myös aivojen kokoa sekä niiden rakenteen moninaisuutta.

Amerikkalaiset paleontologit jäljittivät nisäkkäiden aivojen kehityshistoriaa jurakaudelle 190 miljoonan vuoden taakse. Tuolloin elelivät pikkuruisia jyrsijöitä muistuttavat Maganucodon ja Harorcodium wui, jotka ovat varhaisimpia tunnettuja nisäkäslajeja.

Näiden esihistoriallisten nisäkkäiden kallojen fossiileja on tutkittu jo vuosikausia, mutta sitä on tehty vain tarkastelemalla niitä ulkopuolelta. Sisäpuolisten osien mittailu ja tutkiminen ei olisi onnistunut fossiileja rikkomatta – esimerkiksi Hadrocodium wuin kallo on vain 12 millimetrin mittainen.

Nyt tutkijat pääsivät tutkimaan kallojen sisäpuolta ja aivojen rakennetta korkean resoluution tietokonekuvauksen avulla.

Fossiileja kuvattiin lääketieteessä käytetyllä tietokonetomografialla, joka muodostaa kolmiulotteisen kuvan kerroksittain otetuista röntgenkuvista. Kuvia verrattiin muiden eläinlajien fossiileihin.

"Olen tutkinut fossiileja vuosikausia, mutta vasta tietokoneskannauksen avulla oli mahdollista nähdä yksityiskohtia myös niiden sisäpuolelta. Olin kerta kaikkiaan innoissani pystyessäni näkemään 190 miljoonaa vuotta vanhan sukulaisemme aivojen muodon", kuvailee paleontologi Zhe-Xi Luo Carnegien luonnonhistoriallisesta museosta.

Zhe-Xi Luo löysi ja nimesi Hadrocodium wuin fossiilin vuonna 2001.

Kävi ilmi, että jo 190 miljoonaa vuotta sitten nisäkkäiden aivojen koko oli suurempi kuin on oletettu. Erityisesti aivojen alueet, jotka vastaavat hajuaistista, olivat kasvaneet nopeimmin ja olivat suuret varhaisilla nisäkkäillä.

Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että varhaisten nisäkkäiden aivot alkoivat kehittyä, jotta ne selvisivät hajujen ja tuoksujen täyttämässä maailmassa. Hajuaistin avulla ne pystyivät liikkumaan öisin - välttäen joutumasta dinosaurusten saaliiksi.

Tutkimuksen julkaisi Science.