Dikdik-antiloopin koiras seurailee naarasta.
Dikdik-antiloopin koiras seurailee naarasta.

Koiras alkoi huolehtia jälkeläisistä vasta jälkeenpäin.

Nisäkäskoiraat ovat ryhtyneet yksiavioisiksi sen vuoksi, että naaraiden elintavat ovat tehneet hankalaksi haalia ja suojella useampia kumppaneita. Näin päättelevät Cambridgen yliopiston eläintieteilijät Science-lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan.

Koiraan yksiavioisuus kaipaa selitystä, koska koiras voisi periaatteessa tehtailla paljon enemmän jälkeläisiä lisääntymisaikana kuin naaras. Rajoittumisen yhteen kumppaniin luulisi siten olevan epäedullista koiraan lisääntymismenestykselle. Kuitenkin tietty osuus nisäkkäistä on yksiavioisia, näiden joukossa susi, sakaali ja nelisormimangusti. Miten ne päätyivät siihen?

On kaksi suosittua selitystä. Toisen mukaan luonnonvalinta suosi parinmuodostusta, koska kaksi huolehtijaa lisäsi jälkeläisten selviytymistä. Toisen olettamuksen mukaan koiraat alkoivat keskittyä yhteen naaraaseen, jotta ne voisivat vartioida ja suojella tätä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jälkimmäinen selitys saa vahvaa tukea uudesta tutkimuksesta, jossa analysoitiin tietoja yli 2 500 nisäkäslajista. Ensin lajit luokiteltiin joko yksineläjiksi, yksiavioisiksi tai ryhmäeläjiksi. Sitten tutkijat analysoivat nykyisten nisäkäslajien polveutumishistoriaa geenidataan perustuvalla menetelmällä, jonka avulla voi päätellä lajien sukulaisuussuhteita ja yhteisiä edeltäjiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Selvisi, että likipitäen kaikki nisäkäsryhmät polveutuvat yksinelävistä lajeista. Jotta nykyinen jakauma yksiavioisia nisäkkäitä on voinut syntyä, yksiavioisuuteen on täytynyt siirtyä 61 erillistä kertaa yksinelävistä kantalajeista. Ryhmälajeista yksiavioisuus ei olisi analyysin mukaan voinut saada alkunsa kuin yhdessä kädellissuvun tapauksessa.

Alkuaikojen naaraat elivät yksin omilla erillisillä reviireillään. Tutkijat päättelevät, että koiraat eivät voineet tässä tilanteessa hankkia itselleen useampia naaraita, koska ne eivät olisi pystyneet valvomaan ja suojelemaan niitä. Kannattavaksi tuli keskittyä yhteen.

Yhteinen huolenpito jälkeläisistä kehittyi vasta tämän jälkeen, tutkijat kirjoittavat. On myös esitetty, että koiras olisi lyöttäytynyt naaraan pariksi estääkseen jälkeläistensä surmaamisen. Oletus ei kuitenkaan saanut tukea tutkimuksesta.

Tutkimus ei valaise yksiavioisuuden kehittymisestä ihmisillä. On mahdollista, että se tapahtui samanlaisissa oloissa kuin muilla nisäkkäillä, mutta yksiavioisuus saattaa myös olla melko tuore kulttuurinen keksintö.

Uutisessa on 2.8. korjattu kappale, jossa kerrotaan, että yksiavioisuuteen on siirryty 61 kertaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla