Nykyajan vauva imee maitoa helposti saviastiasta, joka tehtiin noin 7000 vuotta vanhan saviastian mallin mukaan. Kuva: <span class="photographer">Helena Seidl da Fonseca</span>
Nykyajan vauva imee maitoa helposti saviastiasta, joka tehtiin noin 7000 vuotta vanhan saviastian mallin mukaan. Kuva: Helena Seidl da Fonseca

Maidon jäämiä löytyi Baijerista esiin kaivettujen astioiden pohjalta.

Taaperot saivat muinoin maitoa juodakseen saviastioista, jotka vastasivat käytöltään nykyistä nokkamukia. Astia oli niin pieni, että sitä vauva saattoi pitää sitä pienissä käsissään.

Savipullossa oli myös pieni nokka, johon vauvan suu sopi. Näin hän saattoi imeä tai kallistaa astiasta itselleen maitoa.

Tämän ovat todistaneet ensi kertaa Bristolin yliopiston tutkijat. He selvittivät, mitä jäämiä kolmen Baijerista löydetyn pienen saviastian pohjalla oli.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Varhaisimmat nokka-astiat ovat peräisin neoliittiselta ajalta, noin 5 000 ennen ajanlaskun alkua. Pitkään on epäilty, että ne tehtiin vauvoille tai lapsille. Samanlaiset astiat yleistyivät myöhemmin pronssi- ja rautakaudella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pieniä astioita Itävallan alueelta noin vuosilta 1200–800 ennen ajanlaskun alkua. Kuva: Katharina Rebay-Salisbury

Joihinkin saviastioihin oli liitetty jalat, ja ne oli muovattu eläimen kaltaiseksi. Tähän asti ei ollut suoraa todistetta siitä, ruokittiinko niiden avulla vauvoja. Ehkä myös sairaat ja huonokuntoiset saivat niiden avulla kätevästi nestettä.

Tutkijat tarkastelivat kolmea astiaa, jotka oli löydetty harvinaisista lastenhaudoista nykyisen Saksan Baijerin alueella. Kaksi niistä on ajalta 800–450 ennen ajanlaskun alkua ja yksi vuosilta 1200–800 ennen ajanlaskun alkua.

Pullot olivat läpimitaltaan vain 5–10 senttimetriä. Lisäksi niissä oli hyvin pieni ja kapea nokka.

Tutkijat löysivät astioiden pohjista ruuan jäämiä. Niitä selvitettiin kemiallisesti ja aineiden isotooppien avulla. Näillä konsteilla he löysivät astioiden pohjista lehmän-, lampaan- tai vuohenmaidon jäämiä.

Analyysit todistivat ensi kertaa, että tällaisilla astioilla todella juotettiin kotieläimistä lypsettyä maitoa pienille vauvoille. Se oli ehkä äidinmaidon korviketta. Toinen syy oli ehkä se, että eläinmaidon avulla vauvaa vieroitettiin rintamaidosta.

Vauvojen ruokinnasta esihistoriallisella ajalla kertoo Bristolin yliopiston tutkimustiedote. Tutkimus ilmestyi Naturessa.

Esihistoriallista perhe-elämää esittävä kuva näyttää, miten nokka-astiaa on voitu käyttää. Kuva: Christian Bisig / Archäologie der Schweiz

Aiemmin todisteita vauvojen vieroituksesta oli saatu tutkimalla esihistoriallisia luurankoja. Ne antoivat vain vihjeitä siitä, milloin lapset vieroitettiin äidinmaidosta. Luurankojen isotoopit eivät kertoneet tarkemmin, mitä vauvat söivät tai joivat.

Nyt tutkijat saivat suoraa ja uutta tietoa siitä, miten imetys ja vieroitus toteutettiin käytännössä. Löytö kertoo myös lasten ja äitien terveydestä esihistoriallisella ajalla.

”Nämä pienet astiat herättävät paljon mielikuvia, mutta myös arvokasta tietoa siitä, kuinka äidit ruokkivat vauvoja tuhansia vuosia sitten”, sanoo tutkimustiedotteessa tutkimuksen kirjoittaja, tohtori Julie Dunne Bristolin yliopiston kemian laitokselta.

”Tällaiset astiat ovat melko harvinaisia. Niitä on kuitenkin löydetty esimerkiksi Roomasta ja muinaisesta Kreikasta. Valmistettiinko nekin samaan tarkoitukseen?”, kysyy Dunne.

”Vauvojen hoito ei aikoinaan ollut helppoa. Meitä kiinnostaa tutkia, miten äidit selvisivät eri kulttuureissa. Sillä oli huomattava vaikutus siihen, miten vauvat selviytyivät”, sanoo Bristolin yliopiston tiedotteessa tohtori Katharina Rebay-Salisbury. Hän johtaa Euroopan tutkimusneuvoston ERC:n rahoittamaa tutkimusta äitiyden esihistoriasta.

Vauvojen ruokinnasta esihistoriallisena aikana kertoi myös verkkosivu phys.org.

Sisältö jatkuu mainoksen alla