Kuva: Corbis RF.
Kuva: Corbis RF.

Äskettäin julkistettujen tiedenobelien varjossa jaettiin myös huuhaa-nobelit. Tällä kertaa onni suosi oululaisprofessoria, jonka tutkimus pingviinien ulosteesta oli yksi kymmenestä palkitusta.

Äskettäin julkistettujen tiedenobelien varjossa jaettiin myös huuhaanobelit. Tällä kertaa onni suosi oululaisprofessoria, jonka tutkimus pingviinien ulosteesta oli yksi kymmenestä palkitusta.

Alun perin uusiseelantilaisen, mutta nykyisin Oulussa asuvan professorin Victor Benno Meyer-Rochowin ja hänen unkarilaisen kollegansa tutkimus arvostettiin virtausopin alalla nolon nobelin arvoiseksi. Kaksikko on osoittanut sitovasti, että pingviinit kehittävät ihmisiin verrattuna yli kahdensankertaisen suolistopaineen, jonka ansiosta ne pystyvät pullauttamaan ulosteensa noin 40 sentin päähän pesästä. Biologian palkinto meni puolestaan tutkijoille, jotka selvittivät, miltä 131 eri lajin sammakot tuoksuvat, kun ne kokevat olonsa stressatuiksi. Lääketieteen ja fysiologian huuhaanobel irtosi keinokiveksistä, joita asennetaan miehuuteensa menettäneille koirille.

Kaikki vuoden 2005 huuhaanobelit myönnettiin tuttuun tapaan tutkimuksista , joita "ei voi eikä pitäisi toistaa". Valinnan teki Tieteen pilalehti Air (Annals of Improbable Research) eli Epätodennäköisten tutkimusten kausijulkaisu tuhansien ehdokkaiden joukosta. Palkitut työtä on tehty oikeasti ja ne julkaistu arvostetuissa tiedelehdissä.