Tukholmassa julkistetaan ensi viikolla viisi Nobelin palkintoa, mutta Tieteen pilalehti Air (Annals of Improbable Research) eli Epätodennäköisten tutkimusten kausijulkaisu otti Bostonissa toissapäivänä etuantia jakamalla tieteen huuhaa-nobelit. Ne myön...

Tukholmassa julkistetaan ensi viikolla viisi Nobelin palkintoa, mutta Tieteen pilalehti Air (Annals of Improbable Research) eli Epätodennäköisten tutkimusten kausijulkaisu otti Bostonissa toissapäivänä etuantia jakamalla tieteen huuhaa-nobelit. Ne myönnettiin 12. kerran tutkimuksista, joita "ei voi eikä pitäisi toistaa". Valinnan teki salainen raati tuhansien ehdokkaiden joukosta. Kaikki 10 palkittua työtä on tehty oikeasti ja julkaistu tiedelehdissä.

Poikkitieteellisten tutkimusten sarjassa palkinnon nappasi Sydneyn yliopiston Karl Kruszelnicki, joka on perehtynyt napanöyhtään. Kruszelnickin keräämät 5 000 näytettä osoittavat kiistatta, että napanöyhtä koostuu vaatekuiduista ja ihosoluista, jotka ovat kulkeutuneet napaan ihokarvojen muodostamaa väylää pitkin. Kruszelnickin tutkimuksen mukaan nöyhtää pakkautuu erityisesti ylipainoisille keski-ikäisille miehille, joilla on karvainen vatsanseutu.

Hygienian nolon nobelin ansaitsi tänä vuonna Eduardo Segura. Tutkijan kehittämä pesukone tekee puhdasta jälkeen lemmikeistä, kuten kissoista ja koirista. Brittitutkijat palkittiin puolestaan biologian alaan kuuluvasta havainnosta, jonka mukaan strutsit innostuvat parittelemaan erityisesti ihmisten läsnäollessa. Itseasissa strutsikoiraat yrittävät kosiomenojen alkajaisiksi astua ihmistä. Tutkijoiden harmiksi strutsinkasvatus lopetettiin Britanniassa ennen kuin syy outoon käyttäytymiseen ehdittiin selvittää perusteellisesti. Lääketieteen palkinnon sai lontoolainen Chris McManus miesten ja antiikin patsaiden kiveksiä koskevasta vertailututkimuksesta, joka on julkaistu Nature –lehdessä. Italiassa lomaillessaan McManus kurkkasi 107 marmorimiehen haaruksiin testatakseen erään taidehistorioitsijan väitteet. Tämän kirjoitusten mukaan hahmojen vasen kives on aina suurempi aivan kuten elävässä elämässä. Chris McManus osoitti tutkimuksessaan, että taidehistorioitsija tunsi patsaat, mutta että luonnossa kokoero on päinvastainen.

Lisää noloista nobeleista voit lukea täältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla