Norsujen ja ihmisten kohtaamiset ovat vaarallisia. Kuva: Kimmo Taskinen
Norsujen ja ihmisten kohtaamiset ovat vaarallisia. Kuva: Kimmo Taskinen

Mehiläisten avulla yritetään estää norsujen tunkeutuminen ihmisten viljelyksille ja vähentää yhteenottoja.

Jättimäiset norsut pelkäävät pikkuruisia mehiläisiä. Tämä kävi taas kerran ilmi, kun eläintieteilijä Lucy King Oxfordin yliopistosta kollegoineen soitti srilankalaisille aasiannorsuille nauhoittamaansa häirittyjen mehiläisten surinaa.

Ääni teki valtavat eläimet levottomiksi ja pani ne vetäytymään kauemmas sekä ääntelemään hermostuneesti, kuvaavat tutkijat Current Biology -lehdessä.

Muut heidän kokeilemansa äänet eivät saaneet aikaan yhtä voimakasta reaktiota.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kingin ryhmä on aiemmin osoittanut samalla menetelmällä, että afrikannorsut juoksevat pakoon, kun kuulevat mehiläisten pörräystä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lisäksi ne varoittavat erityisellä matalalla murinalla lajikumppaneitaan mesipistiäisistä.

Tuorein koe järjestettiin Udawalawen kansallispuistossa, jossa elää pysyvästi noin 250 yksilön norsulauma. Pellot ja asutus ympäröivät aluetta kaikissa ilmansuunnissa.

Siellä näkyy hyvin, millaisia konflikteja syntyy, kun maailman suurimmat maanisäkkäät ja ihmiset elävät lähekkäin.

Afrikassa on onnistuttu estämään norsuja tuhoamasta viljelyksiä sijoittamalla mehiläispesien rivejä sopiviin paikkoihin.

Aasiassa on enemmän ihmisen ja norsujen välisiä selkkauksia kuin Afrikassa, ja aasiannorsut ovat uhanalaisempia kuin afrikannorsut, toteaa King Eurekalertin tiedotteessa.

Koko maailmassa on WWF:n mukaan enää alle 50 000 aasiannorsua. Afrikannorsuja on 415 000, arvioi Maailman luonnonsuojeluliitto vuonna 2016. Molempien lajien kannat ovat viime vuosina pienentyneet rajusti.

Sri Lankassa testataan parhaillaan kymmenessä kohteessa, vähentääkö mehiläispesistä rakennettu aita norsutuhoja.

Kingin mielestä kokeista on hyötyä siinäkin tapauksessa, etteivät norsut tyystin lakkaisi tallomasta viljelmiä. Mehiläisethän pölyttävät hyötykasveja ja valmistavat hunajaa sekä muita tuotteita.

Seuraavaksi menetelmä on tarkoitus viedä Thaimaahan, Intiaan ja Nepaliin. Hankkeessa ovat mukana myös Cornellin ja Peradeniyan yliopistot sekä Save the Elephants ja Trunks & Leaves -järjestöt ja Disneyn Animal Kingdom -teemapuisto.

Intiassa kuolee joka päivä yksi ihminen sen vuoksi, että on joutunut tekemisiin norsun tai tiikerin kanssa, raportoi maan ympäristöministeriö viime vuonna.

Intiassa elää lähes 60 prosenttia aasiannorsuista. Suurimmat populaatiot löytyvät Karnatakan ja Assamin osavaltioista. BBC kertoi hiljattain kahnauksista, joita on syntynyt Assamin teenviljelijöiden ja osavaltion yli 5 700 elefantin välille.

Viralliset tilastot osoittavat, että villit norsut tappoivat melkein 800 ihmistä Assamissa vuosina 2006–2016. Onnettomuudet ovat lisääntyneet, kun teeviljelmiä on laajennettu metsiin.

Norsuista on tullut aggressiivisempia, kun niiden elinalueet ovat kaventuneet ja perinteisiä luonnollisia liikkumisväyliä on jäänyt teeviljelmien alle.

Norsut eivät syö teenlehtiä, mutta ruokaa etsiessään ne hakeutuvat muille pelloille ja kyliin.

Käyttäjä4499
Seuraa 
Viestejä5779

käyttäjä-3779 kirjoitti:
https://www.google.fi/search?q=norsun+k%C3%A4rs%C3%A4&source=lnms&tbm=is...

Norsun tietoisuus keskittyy suureksi osaksi lähes 100 000 lihasta käsittävään, monipuolisen funktion omaavaan norsun kärsään. Jos mehiläinen on tunkeutunut pistämään jonkun norsun kärsään, tämä on varmasti osannut kertoa laumansa jäsenille ja varoittaa heitä nähdessään surraavia mehiläisiä.

Ihmisellekin iljettävin lienee ajatus ampiaisen menosta juuri  nenään.

Välttävät  norsut mehiläisten pistoksia, vain välttävätkö ne erikoisia ääniä? 

Mehiläiset käyvät joukolla pistämään, joten aiheellista välttää niitä - JOS ne saavat elefantin nahkaan piikkinsä... onko mahdollista? Jos esim. kärsän päädyssä on ohuempi nahka, mehiläinen jää puristuksiin ja pistää. En pidä mahdottomana, että norsu tuntisi kipua ja muistaisi sen, ja että lajitoverit yhdistäisivät kivusta kimpaantuneen käytöksen surinaan. Mutta en pidä tätä kovin todennäköisenä. Käsitykseni on, että norsut yleisesti ottaen karttavat mehiläislauman surinaa, eikä kyse siis olisi vain yhdestä populaatiosta, vaan lajille tyypillisestä käyttäytymisestä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla