Afrikannorsujen kuullunymmärtämistaitoja tutkivat Kenian Amboselin kansallispuistossa brittiläiset Graeme Shannon ja Karen McComb kenialaisine kollegoineen. Kuva: Katito Sayialel
Afrikannorsujen kuullunymmärtämistaitoja tutkivat Kenian Amboselin kansallispuistossa brittiläiset Graeme Shannon ja Karen McComb kenialaisine kollegoineen. Kuva: Katito Sayialel

Afrikannorsut tunnistavat äänestä, keitä niiden kannattaa pelätä.

Villieläimille on hyödyllistä oppia erottamaan elinseutunsa erityyppisiä ihmisiä toisistaan, sillä tyypillisesti vain tietynlaiset ihmiset ovat eläimille uhkia. Ainakin afrikannorsut ovat tässä tunnistustehtävässä melkoisia taitureita, sillä ne osaavat erottaa pelkän puheäänen perusteella eri kieltä puhuvat miehet toisistaan sekä naisista ja nuorista pojista. Näin raportoivat brittiläiset ja kenialaiset tutkijat Pnas-lehdessä.

Karen McComb Sussexin yliopistosta Brightonista kollegoineen äänitti Keniassa paimentolaisina elävän maasaikansan miesten, naisten ja poikien sekä maata viljelevän kambakansan miesten puhetta näiden omalla kielellä ja soitti sitä villeille norsuille Amboselin kansallispuistossa. Maasait puhuvat maasaita, kambat kikambaa.

Norsut pystyivät erottamaan kuulemansa kaksi kieltä toisistaan ja lisäksi, oliko puhujana mies vai nainen ja aikuinen vai lapsi.

Kun ääni hermostutti norsuja, ne alkoivat käyttäytyä puolustautuvasti: esimerkiksi kerääntyivät tiiviimmäksi ryhmäksi ja nuuskivat ilmaa.

Norsut reagoivat huolestuneesti erityisesti kuullessaan maasaimiesten äänen. Vähemmän reaktiota aiheutti maasainaisten tai -poikien tai kambamiesten ääni.

Tutkijoiden mukaan reaktiot ovat järkeviä, sillä näistä ryhmistä vain karjaa paimentavat maasaimiehet joutuvat usein vastatusten ja kahnauksiin norsujen kanssa.

Videolla norsut reagoivat huolestuneesti, kun ne kuulevat nauhalta maasaimiehen ääntä. Video: Graeme Shannon